Fantasian voima

Joulun aika saa mielikuvituksen liikkeelle, ainakin lapsilla. Pimeys laskeutuu ja tontun hiippailun ääniä voi kuulla ikkunan takaa. Ja aamulla jäljet ovat ilmestyneet vasta sataneelle lumelle. Mielikuvituksemme on valtava voimavara. Sanotaan että joillakin sitä on, ja jollain ei. Se ei pidä paikkaansa. Kaikilla on mielikuvitus, sitä ei vain ehkä muisteta käyttää. Tämän huomaa jokainen lukiessaan kirjaa ja todetessaan siitä tehdyn elokuvan tylsäksi. Miten voisimme aktivoida tätä voimavaraa?



kuva: Fantasiarakenne

Elämyksien tuottamisessa visuaalinen ja näkyvä ympäristö on tunnelman tuottamisen kannalta usein se voimakkain tekijä, vaikka kaikkia aisteja stimuloiva tila on vielä parempi. Mutta ääni tai tuoksu ei yksin riitä, jos lähtökohtana on valkoseinäinen laatikko varustettuna loisteputkilla. Niin kuin kärjistetysti suurin osa monista kauppaan ja matkailuun liittyvistä asiakastiloista vieläkin on. Tehtävämme olisi luoda mieleenpainuvia kokemuksia asiakkaille, mutta visuaalinen laatu on muutakin kuin kiiltävä parketti ja uusin kohokuviollinen tapettikuosi. Museot ja näyttelytilat ovat esimerkki tiloista, joissa on siirrytty hallittuihin valotiloihin ja teeman mukaan toteutettuihin rakenteisiin. Miksi sama idea ei toimisi laajemminkin?

Teemoittamisen ideologia on pitkälti Walt Disneyn luoma käsite ja Disneyland ensimmäinen virallinen teemapuisto. Disneyn esikuvia olivat vuosisadan alun maailmannäyttelyt sekä Coney Islandin huvipuistot, joissa teemoituksia jo käytettiin. Ne eivät kuitenkaan muodostaneet kokonaisuuksia. Walt Disneyn mukaan rakenteilla tuli olla vahva visuaalinen viesti. Teemapuisto on kokonaisuus, jossa tarina yhdistyy teeman kautta kaikkeen rakennettuun ja koettavaan ympäristöön (Gottdiener 1997). Teeman lisäksi visualisoitava ympäristö tarvitsee tarinan, joka kertoo mitä tapahtuu. Ilman tarinaa, ei ole mitään, mitä vastaan suunnitelmaa voi peilata (Klingmann 2007). Skenografia yhdistää nämä tekijät yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin lavastus on parhaimmillaan kuin koettava tunnetila.

Fantasiarakenne Oy:llä on oma metodi tuoda elämyksellisen tilan skenografia nähtäväksi ja koettavaksi. Se yhdistää teatterin skenografian ja elämystalouden uusimmat trendit ymmärrettäviksi osakokonaisuuksiksi, jotka lähtevät liikkeelle paikasta ja tarinasta. Osatekijöitä tarkastellaan visuaalisuuden, tunnelmallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, jotta toteutettava tila näyttää, tuntuu ja toimii elämyksen kannalta oikein. Joulupukin kammari Rovaniemellä on yksi esimerkki tilasta, jossa nämä metodit toimivat käytännössä. Walt Disneyn sanoin:”If we lose a detail, we lose it all”.

Joulupukin kammarin erityispiirteenä oli tuoda Joulun tarinaan uusia ulottuvuuksia ja käsitellä Jouluun liittyviä myyttejä uudella tavalla. Kammarissa muun muassa selviää kuinka Joulupukki voi säädellä ajankulkua tai jakaa lahjoja erikoisissa olosuhteissa. Tästä syntyi teemarakentamisen pohjaksi vahva mielikuvitusta ruokkiva tarina. Näin tila ei rajoita lavastusta vaan ainoastaan oma mielikuvituksemme.  

Teemme toivomuksen Joulupukille: Toivottavasti me suomalaiset opimme vaatimaan ja arvostamaan laadukkaasti toteutettuja elämystiloja, näin pääsemme nauttimaan aina uusista mielenkiintoisista tarinoista. Toivoo: Fantasiarakenteen väki.

Kirjoittajat: Jere Ruotsalainen, tj ja Juhani Parviainen, lavastaja

Tietoa tulevaisuudesta

Uutta tietoa tulee yritysjohdolle ja meille kaikille ”ovista ja ikkunoista”. Tämä saattaa johtaa ongelmaan: a) tieto on liian monimutkaista tai yksityiskohtaista, jolloin se on vaikeasti hyödynnettävissä tai b) tieto on liian tiiviissä, pelkistetyssä muodossa, jolloin tieto ei poistakaan päätöksenteon epävarmuutta vaan lisää sitä. Totta lienee, ainakin osittain, että tieto voi tuottaa myös tuskaa.

Organisaatio tarvitsee ”oikeatasoista” tietoa sen mukaan, mihin tietoa tarvitaan, ja silloin kun päätöksiä tehdään. Yritys tarvitsee siis strategista ja taktisen tason tietoa. Tärkeää on myös tiedon ajankohtaisuus ja luotettavuus. Tieto vanhenee yhä nopeammin, joten tiedosta on tulossa hyvää vauhtia käyttö-/päivittäistavaraa; tieto hankitaan tai saadaan, käytetään (hyödynnetään) ja hävitetään (huomioiden tietoturvallisuus). Trendeistä ja indikaattoreista lisätietoja: http://www.findikaattori.fi/

Markkinatutkimukset tuotekehityksen tukena

Yleisesti ottaen markkinatutkimustiedolla tulisi olla monta käyttäjää yrityksissä. Eri käyttäjäryhmiä ovat mm. ylin johto, markkinointi ja myynti, henkilöstö, esimiehet ja työntekijät.

Markkinatutkimustiedon hyödyntämisessä ja konkreettisessa käytössä on entistä suurempaan rooliin on noussut erilaiset kokeilut ja testaukset, tuotekehitys, vaihtoehtojen luomiset tai karsimiset.  Tietoa käytetään tuotekehityksen tukemiseen yhä useammin. Yrityksessä halutaan tehdä perusteltuja ja loogisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun, ajankohtaiseen ja relevanttiin tutkimustietoon. Kiinnostavaa faktaa suomalaisten yritysten markkinatutkimusten käytöstä saa tutkimusbarometristä:  http://www.markkinatutkimusliitto.fi/tutkimusbarometri/2011/

Yhdistä yrityksen hiljainen tieto ja uusi tutkimustieto

Yhdistämällä yrityksen sisäinen tieto (vaikkapa ns. hiljainen tieto, taloushallinnon raportit) ja uusi tutkimustieto saadaan varmuutta oikeille päätöksille. Tähän liittyy kokeileva ja kannustava yrityskulttuuri – idealamppu (innovaatio) voi syttyä kenellä tahansa meistä. Uudistumista tuotteissa, palveluissa, prosesseissa, markkinoinnissa tarvitaan yhä enemmän. Mitä, jos  -ajattelua kannattaa ja tulee rohkaista kaikenkokoisissa yrityksissä. Lue lisää luovista menetelmistä edellisessä blogipostauksessa Luovat menetelmät palvelukehityksessä.

Tutkimustiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyykin vahvasti juuri yrityskulttuuri, miten yrityksessä on totuttu hyödyntämään erilaista tutkimustietoa. Erilaista ja eritasoista tietoa tarvitaan, jotta relevanttiin tietoon perustuvia päätöksiä tehdään useilla tasoilla.  ”Yritys, erehdys ja korjausliike” tai ”tehdään niin kuin ennenkin” –metodit päätöksenteossa voi tulla yllättävän kalliiksi.  

kirjoittaja on Haaga-Perhon tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen

Luovat menetelmät palvelukehityksessä

Kuinka monesti sitä istuukaan kahvipöydässä miettien, että tälle asialle pitäisi tehdä jotakin. Toimeen ryhtymisen sijaan asia jää hautumaan ja odottelemaan parempaa aikaa. Miten palvelujen kehittämistä voisi toteuttaa suunnitelmallisesti?

Kuinka suuria muutoksia kehittämisellä haetaan?

Innovointi, uudentaminen, kertoo jo oleellisen. Innovoinnin määrittelyn uranuurtajan Joseph Schumpeterin mukaan kyseessä on nimenomaan uusi tuote, menetelmä, markkina tai toteutustapa. Tosiasia on, että yli 90 % innovoinnista tarkoittaa parannuksia tai muutoksia olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun (Grupp ja Maital, 2001). Suurin osa innovaatioista on käytettävyyden parantamista, asiakkaan polun etappien tarkistamista ja helpottamista, tai uuden ominaisuuden lisäämistä olemassa olevaan tuotteeseen.

Mistä liikkeelle?

Yleensä luovuus, ja ideointi, lähtee liikkeelle silloin kun annamme itsellemme mahdollisuuden rentoutua. Tarvitsemme virikkeitä ja poikkeamista rutiineista. Välillä idea iskee lenkkipolulla. Joskus asiat tuntuvat loksahdelleen ajatuksissa paikoilleen kuin itsestään yön yli nukkumisen jälkeen. Satunnaisten ideahetkien sijaan, palvelujen kehittämistä voi tukea suunnitellusti käyttämällä luovia menetelmiä.     



Kuva – Flickr / Rob Enslin



Mitä luovat menetelmät ovat?

Luovissa menetelmissä ei ole kyse hienoista ja vaikeista menetelmistä, vaan luontevista ja ohjatuista palaveritavoista. Luovien menetelmien etuna on se, että ne keskusteluttavat osallistujia tuomaan esille ja käyttämään omaa kokemustaan, arkiluovuutta. Samalla haetaan ratkaisuja ja päästään eroon perinteisistä palvelun kehittämisratkaisuista.  Luovia menetelmiä on runsaasti, ja käytännössä kyse on luontevimman valinnasta ja ottamisesta käyttöön omassa tiimissä, palaverissa tai yhteistyöryhmässä.

Inno -työpaja

Haaga-Perho tarjoaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Inno -työpajaa. Työpaja koostuu kahdesta puolen päivän sessiosta: Idea- ja Valinta-päivä. Ensimmäisen päivän aikana luovilla menetelmillä haetaan runsaasti kehittämisideoita niitä hulluimpiakaan rajaamatta ja karsimatta. Sata ideaa päivässä!

Kuva – Flickr / Rob Enslin

Valinta-päivässä mietitään ideoiden toteuttamiskelpoisuutta, yhdistämistä ja ideoiden jatkokehittämistä. Ideat arvioidaan. Näistä edelleen kehitetyistä ja vertailluista ideoista valitaan toteutukseen sopivin tai sopivimmat.

Herätä luovuutesi ja haasta organisaatiosi kehittämään palveluja!

kirjoittaja on Anu Poukka, Koulutuspäällikkö  Haaga-Perhosta

Ole Pro - unelmoi isosti!

Olin viime viikolla eräässä seminaarissa ja sain herätyksen. Valaistumisen aiheutti Aalto-yliopiston tutkija Jussi Ekqvist, joka puhui otsikolla Isot unelmat – pienet kokeilut ja jakoi meille kuulijoille reseptejä strategisten innovaatioiden tekoon. Ekqvist on mukana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmässä. (Myös www.facebook.com/mind.licence)

Onko paras idea paras?

Kun lähdetään tekemään uutta tuotetta, tuotetaan mahdollisimman paljon ideoita, valitaan niistä paras ja tehdään sille toteuttamis- ja kaupallistamis-suunnitelma. Eikö niin? Ideointi on hauskaa, valintakin vielä menettelee, mutta tuotteistaminen, hintalapun liimaaminen ja tuotteen myyminen on jo sitten kovaa työtä ja vie aikaa. Joskus niin paljon aikaa, että joku toinen ehtii ensin tai aika jättää ideasta. Mutta pääasia on se, että idea oli mahtava ja tuotteistaminen tehty huolella! Sääli ettei kukaan sitten tuotettamme ostanut…

Kokeile heti!

Mitä jos käännetään päälaelleen koko tapa toimia? Ei etsitäkään parasta ideaa vaan toteutetaan heti ensimmäinen, jonka voi toteuttaa. Ekqvistin mukaan pienet nopeat kokeilut ovat niitä parhaita, koska ne tuottavat yllättäviä jatkumoja ja sitä kautta tuloksia, joita ei osattu edes suunnitella. Hän myös väittää, että yleensä parhaat tulokset saadaan huonoimmista ideoista!

Tärkeintä on siis aktiivisuus ja nopeus. Asiaa auttaa myös sopiva annos hulluutta ja itsetunto, joka ei epäonnistumisista liikaa kärsi.

Unelmoi asiakkaan kanssa

Unelmat ovat luovuuden ruokaa ja asiakkaan kanssa unelmointi on sitä erityisesti. Tuotekehitystyötä on jo opittu tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, mutta uskallammeko unelmoida yhdessä? Vai onko tuotekehitys vain laatikko organisaatiokaaviossa jossa unelmille ei ole paikkaa? Yhteiset unelmat kirjoittavat yhteisen tulevaisuuden, molemminpuolinen sitoutuminen vahvistaa tuotekehitysprosessin onnistumista ja ennustaa suhteelle pitkää ikää.

Sinisille merille

Ja viimeinen Ekqvistin kultajyvänen: pelataan vain sellaista peliä, jossa meidän ominaisuutemme ovat vahvuuksia. Sama ideahan on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiassa.

Kun siis seuraavan kerran lähdemme etsimään strategisia innovaatioita, lähdetäänkin Siniselle merelle, kauas kilpailun verisistä karikoista ja valitaan ne reitit, joille aluksemme ominaisuudet sopivat.

Tiina Lähteenoja-Niemelä

johtaja

Haaga-Perho

Ole Pro - uskalla epäonnistua

Matkailu muuttaa maailmaa -seminaarissa kansallisen epäonnistumisen päivänä 13.10.2011

Ensimmäinen matkailualan asiantuntijoille suunnattu Matkailu muuttaa maailmaa – seminaari pidettiin 13.10. Helsingin Lasipalatsissa. Aiheet puhujineen valikoituivat maabrändivaltuuskunnan matkailualalle antamien tehtävien joukosta. ”Hiljaisen Suomen lomapaketit ja hiljainen kuin Suomi sekä Järvet juotaviksi ja luomua pöytään” innostivat ajankohtaisuudellaan. Teemoja avasivat mm. kanadalainen Slow-life guru Carl Honoré, brändiasiantuntija Lisa Sounio ja tuotteistamisen uudistaja Jari Parantainen. Päivän teemat huipentuivat rakastetun joulupukkimme uudelleen tuotteistamiseen.

Joulupukkia kyseenalaistamassa

Jotkut asiat ovat meille suomalaisille itsestäänselvyyksiä, ja näihin on aina kuulunut joulupukki.  Pukin oikeasta kotimaasta on kiistelty pitkään ja hartaasti, mutta kukaan ei ole aikaisemmin kyseenalaistanut sitä, kuka saa joulupukilta lahjoja. Sitäkin on pidetty itsestäänselvyytenä – lahjoja saavat tietysti kiltit lapset! Joulupukki mielletään kaikkialla maailmassa lahjojen antajaksi ja hyvän mielen tuojaksi, mutta tosiasia on, että suuri osa maailman lapsista on aina jäänyt lahjoitta. Epäoikeudenmukaisuudesta innostuneina YLE TV2:n Kansallisaarre-työryhmä uudisti joulupukin koko maailman lasten hyväntekijäksi yhteistyössä World Visionin kanssa.

Uudistamisen ansiosta myös kurjuudessa ja köyhyydessä elävät lapset saavat osansa lahjoista tai ainakin edes jokapäiväisen ravintonsa, eikä enää ole epäselvää mistä maasta joulupukki on kotoisin. Tämä hyvää tekevä innovaatio tuo varmasti mukanaan mainetta ja kunniaa joulupukille ja näkyvyyttä Suomen matkailulle.

Auta sinäkin joulupukkia viemään joululahjat perille ja auttamaan maailman lapsia, se on helppoa ja voit tehdä sen tästä!

Kansallinen epäonnistumisen päivä 13.10

Suomalaisia kasvatetaan nöyryyteen ja vaatimattomuuteen jo lapsuudessa. Sananlasku ”Joka Kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, antaa ymmärtää että epäonnistuminen uhkaa sitä, joka uskaltaa tavoitella jotakin. Parempi siis olla tavoittelematta ja onpahan ainakin varoitettu.

Joukko yrityksiä ja yhteisöjä julistivat 13.10.2011 Suomen kansalliseksi epäonnistumisen päiväksi. Suomessa tarvitaan lupa ja ihan virallinen päivä epäonnistumisen hyväksymiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että epäonnistuminen edesauttaa oppimista.  Päivän perimmäisenä tavoitteena on poistaa yhteiskunnastamme epäonnistumisen leima ja tehdä siitä osa normaalia elämää ilman loppuelämän kestävää leimaa otsassa.

Osataan sananlaskuissa onneksi myös kannustaa. ”Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo” kannustaa yrittämään sitkeästi ja olemaan luovuttamatta, vaikka päätä pitää lyödä karjalan mäntyyn useamman kerran. Seminaaripuhujamme Lisa Souniokin toteaa, että ”Yhtä onnistumista kohden on tuhat epäonnistumista. Tulkitsen ne kaasuksi kiitää eteenpäin”.

Edelläkävijyys vaatii usein ensin epäonnistumisia, pään mäntyyn lyömistä ja hulluksi leimautumista ennen kuin ideat jalostuvat ja saavat yleisen hyväksynnän ja muuttuvat sadunomaisiksi menestystarinoiksi.

Toivon kaikille uskallusta tuotteistamiseen kaasu pohjassa ja vahvuutta hyväksyä epäonnistumiset. Muutetaan yhdessä asenteita, yritetään sietää omia ja toistemme virheitä. Tullaan edelläkävijöiksi virheidenkin kautta, sillä harjoitus tekee mestarin, yrittänyttä ei laiteta ja lopussa kiitos seisoo!

PS. Oletteko kuulleet Mokakortista? Mokakortin ideana on, että jokainen työntekijä saa vuoden alussa yhden mokakortin. Henkilöllä joka on yrittänyt luoda jotain uutta, mutta ei ole onnistunut, on mahdollisuus lyödä pöytään mokakortti ja asia on sillä käsitelty. Jutun idea on kuitenkin se, että ne joiden taskusta löytyy vuoden lopussa käyttämätön mokakortti, ovat pulassa. Miksikö? No, he eivät edes yrittäneet..


Minna Huuhtanen
markkinointipäällikkö
Haaga-Perho

Edelläkävijä matkailukeskus – Perfect Destination

Matkailukeskusten, hotellien ja ravintoloitsijoiden budjetoijilla on nyt probleemia, koska kukaan ei tiedä, miten maailman- ja reaalitalouden myrskyt iskevät tavisten sirukortteihin sekä pihvin ja tuopin kulutukseen. Pikkujoulut ja hiihtolomat ovat bisnesmysteeri, sillä asiakasyritykset ja fiksut kuluttajat ovat hypervarovia. Lama-aikana kuitenkin erikoiskohteet (Pop-Up- ja teemaravintolat), kulttuuri (Musiikkitalo), viihde (laivat, leffat) ja huippulaatu (Fine Dining -ravintolat) myyvät.

On löydettävä kaikki ostovoimaiset asiakassegmentit uudestaan ja uudestaan. On erikoistuttava, teemoitettava ja oltava entistä parempia! Konkarit muistavat hyvin vuoden 1991, kun palvelujen kysyntä romahti. Asiakkaat kaikkosivat. Harvatkin, juhlijat ja illallistajat korvasivat samppanjan valkoviinillä ja sisäfileen pikaruoalla. Tissiviihde ja halpa tuoppi kävivät kaupaksi. Toisaalta tuolloin perustettiin myös luksusmatkatoimisto Select Travel.

Edelläkävijyys tarkoittaa laman/taantuman kynnyksellä erikoistumista, kiteyttämistä sekä brändin ja konseptin kirkastamista. Huippupätevyyteen päästään vain systemaattisella tulevaisuuden rakentamisella. Edelläkävijyyttä on myös ottaa huomioon erityisesti ilmaston, yleisöjen ja asiakasorganisaatioiden muutos.

Huomisen matkailukeskusta, (kokous)hotellia ja ravintolaa ennakoidessa ja innovoidessa on kysyttävä, mitkä asiat muuttuvat ja mitkä eivät. Uusimpia palvelumaailmoja ovat älyhuoneet, -baarit, -linjastot ja -keittiöt, teknoseinät, IPad-ruokalistat, Make Your Own -bar -konseptit, digimaksamiset ja spektaakkelikaraoket jne..

Kaupalliset magneetit edustavatkin tulevaisuudessa kasvavaa globaalia kohtaamis- eli sosiaaliteollisuutta. Suuret, kaupalliset kokousmagneetit toimivat merkittävinä liiketoimintaympäristöinä, mutta niiden rinnalla tarvitaan pieniä, erikoistuneita elämysyrityksiä.

Olipa matkailu- tai ravintolayritys megabrändi tai pieni. Sen tulee

•         Saada ihmiset säästämään itseään (engl. Slow-Culture)

•         Saada ihmiset innostumaan! (engl. Get the People Scream!)

•         Saada aikaan kohtaamisia (engl. Making Business by Meetings)!

•         Saada ihmiset viihtymään (Bisnestainment)!

Täydellisessä, edelläkävijä matkailukeskuksessa ei ole kyse siitä, minkä tasoinen elämys- ja kohtaamiskeskus on, vaan tarjoaako paikka mahdollisuudet kohtaamisiin, vihreyteen ja hyvinvointiin. Silti on tarjottava sellaiset olosuhteet, että tilat ja ohjelma saavat yleisöt ja valmentajat (eko)vapautumaan. Parhaimmillaan emansipoituminen tapahtuu silloin kun syntyy spontaaneja avauksia, keskusteluja ja tunteiden osoituksia.

Haaga-Perho on tehnyt huiman työn kotimaisen matkailuelinkeinon laadun nostamisessa. Nyt sen tehtävä on yhdessä omistajiensa, partneriensa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa rakentaa kansainvälistä edelläkävijyyttä.

V.A. Heikkinen Yliopettaja, palveluinnovaatiot
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tutkija, tulevaisuussparraaja, freelancer-toimittaja, tietokirjailija

Trendit kartalle

Trendit

Yleensä jonkin ilmiön pitkän aikavälin kehitystä kutsutaan trendiksi. Aivan kehityksen alkuvaiheessa ilmiö saattaa vielä olla epämääräinen, vaikeasti hahmotettava ja satunnaiseltakin tuntuva.  Havaittu yksittäinen ilmiö voi outoudessaan ja hauraudessaan olla niin kutsuttu heikko signaali, pieni havaittava oraalla oleva muutos totutussa ja tutussa. Yksittäiseksi jäävä heikko signaali ei sinällään kerro mitään suuntaa, mutta useita heikkoja signaaleja yhdistämällä voidaan luoda oletus heikosta trendistä. Se voi tulevaisuudessa muuttua nousevaksi trendiksi ja voimakkaaksi trendiksi tai jopa todella suureksi suuntaukseksi eli megatrendiksi.

 Heikot signaalit

Heikkoon signaaliin liittyy aina epävarmuutta  - nouseeko siitä uusi kehityssuunta vai ei. Trendejä pyritään kuitenkin pyydystämään jo heikoista signaaleista. Coffmanin(1997) mukaan heikko signaali on

• idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön
• uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta
• joskus vaikea huomata "kohinan" ja muiden signaalien keskeltä
• uhka tai mahdollisuus yritykselle
• usein aliarvioitu ihmisten taholta, jotka tietävät asiasta
• omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu valtavirraksi
• edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä

Vastaavasti Elina Hiltusen (Finpro) määritelmän mukaan kysymyksessä on heikko signaali, jos

• se saa kollegat nauramaan  tai vastustamaan sitä kiivaasti
• asia herättää ihmetystä
• kukaan ei ole kuullut asiasta ennen
• halutaan, että kyseisestä asiasta ei puhuta enempää

Heikkojen signaalien metsästys on oleellinen osa edelläkävijyyttä. Mikäli yritys signaaleja yhdistämällä kykenee ennakoimaan heikkoja tai nousevia trendejä ennen kuin kilpailijat sen tekevät, saa siitä yritys kilpailuetua.

Trendikarttaa työstämään

Trendikartalla puolestaan tarkoitetaan eri trendien ja niiden välisten suhteiden graafista esitystä. Tällöin mukana ovat myös trendien heikoista vastasignaaleista nousevat mahdolliset vastatrendit.

Trendikarttoja on sekä kaupallisia, joiden avulla saa hyödyn irti juuri omaan toimintaan, tai yleisiä, jotka myös ovat hyvänä apuna tuotekehityksessä ja kuvaavat laajempaa perspektiiviä. Esimerkkinä vastavoimista ovat vaikkapa huipputeknologian ja kiireisen elämäntavan haastajaksi nousevat slow life, slow food, downshifting, luonnonmukaisuus ja kestävä elämäntapa -trendit. Voimakkaana trendinä tänä päivänä on varmasti kaikkia puhuttava ja kulutustottumuksia muuttanut karppaus.  

Ainoa tyhjä leipähylly näinä aikoina on karppausleipähylly.

Trendikartalla esitetään myös arvio ilmiöiden todennäköisyyksistä ja vaikutuksista, jolloin karttaan voitaisiin ehkä myös yhdistää esimerkiksi PESTEK-malli.

Haaga Yhtymäkin on aloittanut palvelualojen ja erityisesti marata-alan trendikartan työstämisen. Mukavalta työskentelyssä tuntuu se, että osanottajia ohjataan yleensäkin havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla ja altistumaan erilaisille impulsseille kaikilta elämän aloilta. Tarkoituksena on näin laajentaa omaa näkökulmaa. Työn onnistuminen edellyttää, mutta parhaassa tapauksessa se mielestäni myös synnyttää, yrityksen eri tasoille aivan uudenlaista ennakointikulttuuria. Ja salainen tavoite voisi olla jopa uudenlaisen divergentin ajattelun nostaminen perinteisen tieteen ja koulutuksen turruttaman konvergentin ajattelun sijalle.

Trendikartan tekeminen on luovaa, mutta kuitenkin systemaattista työtä, jossa arvioidaan ilmiöiden vaikutuksia ja todennäköisyyksiä. Työ ei ole helpon trendikästä, mutta kun sinulla on tulevaisuutta hahmottava, perusteltu trendikartta kädessäsi, voit ainakin kilpailijoihin nähden olla pro J.

Hannu Nyyssölä

toimitusjohtaja

Haaga Yhtymä

Tulevaisuuden ennakointi

Tulevaisuutemme 2020

Kullanarvoista tietoa tulevaisuudesta saimme Rohit Talwarin kesäkuisessa signaalisessiossa. Ennakointitutkimuksen ennusteet vuoteen 2020 pistivät miettimään. Mitä meiltä kaikilta edellyttää vahvasti nyt jo läsnä oleva kulutustottumus "What I want When I want?". Mielikuvitusta kiihotti myös varmasti jo lähitulevaisuutta oleva hologrammi-laptop, myös personoidut paahtoleivät olisivat aamulla kivoja!

Mutta miten meidän täytyy muuttaa palvelutarjontaamme kun ennuste on että eivät ainostaan lapsemme vaan kaikki nyt alle 50-vuotiaat elävät 90 % todennäköisyydellä 100-vuotiaiksi? Miten tuotteistetaan toimintakykyisten 80 - 100 vuotiaiden palvelutarjonta?

Tulevaisuuden kulutuspäättäjiä ovat tasa-arvoistumisen ja tulotason sekä koulutuksen kehityksen myötä naiset 70% kulutusosuudellaan. Globaalisti tuotteissa ja palveluissa on huomioitava aasialaisten tarpeet sillä sikäläisen keskiluokan arvioidaan huolehtivan vuoteen 2020 mennessä 40% kaikesta keskiluokan kulutuksesta ja kansainvälisestä matkustuksestakin he nappaavat leijonanosan, 75%! Tämä tarkoittanee vaatimuksia paitsi lentoyhtiöiden myös kaikkien muiden palvelutarjoajien valikoimiin. Löytyykö kylpylöistämme aikuisten takit ja tossut kokoa XXXS?



2020 - ota siitä nyt sitten selvää


Trendi - ja signaalipankit avuksi

Olemme Haagassa tarttuneet omalta osaltamme tulevaisuustyöhön.Haaga Yhtymän käyttöön luodaan signaali- ja trenditietopankki, johon päivittyy jatkuvasti 15/30 Researchin kotimaisten ja globaalien tutkimusverkostojen tuottama uusin tieto heikoista signaaleista, mielenkiintoisista ilmiöistä ja trendeistä. Consumer Insight Space -palvelu kerää jatkuvasti, järjestelmällisesti ja laaja-alaisesti trendi-informaatiota mm. kuluttajien arvoista, asenteista, elämäntyyleistä, kuluttamisesta, mediakäytöstä, uusista teknologioista, uusista bisneskonsepteista sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Lisätietoa löydät myös Facebookissa ja Twitterissä. Twitter tarjoaa useamman casen päivässä, kun taas Facebookissa raportoidaan yksi tai enintään muutama vähän taustoitetumpi juttu päivässä.

Twitter-tunnus: @1530TrendCamp

Facebookissa sivu: 15/30 Virtual TrendCamp

Työkaluja ja tietoa piisaa, siispä kotikutoinen ennustajanpallo lelukoppaan takaisin. 

OlePro ja ota tulevaisuuden tuottava tuotteistaminen omiin käsiisi!

Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari



Onko hankkeesi PRO?

Hankkeet ja projektit ovat pahimmillaan kirosanja, mutta parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vieviä työkaluja. Miten tehdä oikeita valintoja hankkeen teemoiksi kun halutaan olla edellävijöitä? Riittääkö luontainen "pro-asenne" ja intuitio, vai olisiko sittenkin niin että tähänkin löytyy systematiikkaa.


Strategian, megatrendien  ja hankkeen yhteys

Kukaan ammattilainen ei halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi. Valtaosa tekee hankkeita, joiden teemat ovat pinnalla. Edelläkävijät sen sijaan katsovat 5-10 vuotta eteenpäin ja valitsevat tuotekehityksen ja hankkeiden teemat strategiat huomioiden. Huomioiko sinun hankkeesi EU tason 2020 strategian linjaukset? Onko suunnittelupöydällä oleva hankkeesi älykäs, kestävä ja osallistava?

Voit myös hakea tietoa tulevaisuuden teemoista ja peilata megatrendejä hankesisältöösi - palveleeko hankkeesi lopputulos tulevaisuuden haasteita? 


Yhdistele ajan trendit  ja asiakastarpeet

Uudet konseptit lähtevät asiakkaan tarpeesta ja palvelee muuttuvaa toimintaympäristöä. Parhaimmillaan voi yhdistellä monta ajan tarvetta yhteen pakettiin kuten SyöHyvin palvelu on tehnyt.Tässä uudessa konseptissa yhdistyvät ekologisuus, luonnonmukaisuus, helppous ja terveellisyys.

Eikä sitten käy niin kuin keskinkertaisissa projekteissa tuppaa joillakin käymään,kuten alla olevan kuvasarjan asiakkaan polussa. Ensimmäinen kuva on se, miten asiakas tarpeensa selitti, muut kuvat miten yrityksen eri osastot asian ymmärsivät tahi hoitivat ja viimeisessä kuvassa, mitä asiakas todella halusi......




Ja mikä se asiakkaan tarve olikaan.......




Yhdessä enemmän, nopeammin, paremmin....

Hankeyhteistyö, niche-osaaminen, kumppanoituminen, koalitiot - yhteistyön merkitys on tänä päivänä suuri. Jos me osaamme jotain tosi hyvin ja te jotain muuta vielä paremmin niin miksi emme löisi hynttyitä yhteen sen sijaan että puuhaamme kukin tahollamme? Yksin tekeminen on sitä paitsi uuvuttavaa ja joskus TOSI  turhauttavaa kuten asian voi myös huumorin keinoin ilmaista.

OlePro-blogi jää kesälomille ja palaa uusin oivalluksin taas elokuussa.

Aktiivista ja aurinkoista kesää kaikille lukijoillemme!


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari





Palveluinnovaatioita lapsille

Olemme yrittäjä-kollegani kanssa pohtineet viime aikoina kovasti maailman menoa. Aivan erityisesti siitä näkökulmasta, olemmeko itse huomanneet riittävästi maailman muuttuneen ja ymmärrämmekö muutosta. On käynyt myös mielessä, onko edes niin tärkeätä ymmärtää muutosta – kun se kuitenkin taas kohta muuttuu.

Oma maailmamme muuttui toden teolla ensimmäisen kerran 2000-luvun aluissa. Silloin nimittäin ryhdyimme yrittäjiksi - ja siihen asti piirtämämme veikeät lapsia puhuttelevat hahmot saivat ensimmäisen kerran mitattavan arvon.

Tuo arvo mitattiin joka kuukausi työstä maksetun palkan muodossa. Palkan maksoivat asiakkaat, jotka tarvitsivat hahmoja puhutellakseen lapsiasiakkaitaan. Tosin tuohon aikaan yrityksissä ei ollut ”lapsi-segmenttiä”, hyvä kuitenkin, jos perheet jollakin tavoin tuli huomioitua markkinointiviestinnässä. Yleisesti oli vallalla käsitys, että lapsille on laitonta mainostaa. Pallomeri taisi olla suurin palveluinnovaatio. Sisäleikkipuistoista ei kukaan osannut vielä edes unelmoida.

Samaan aikaan kuitenkin toisaalla herra nimeltä Alan Bryman julkaisi kirjan nimeltä ”The Disneyization of Society”. Tämä tapahtui luonnollisesti USA:ssa. Edelläkävijyyttämme tuohon aikaan kuvasti se, että olimme löytäneet Amazonista kirjan nimeltä ”Marketing for Children”. Se oli vuodelta 1999 ja tohtori James U. McNealin kirjoittamana. Tämä kirja taitaa edelleenkin sisältää ne kaikki lapsiin kohdistuvan markkinointiviestinnän perusteet, jotka vielä tänäänkin toimivat suunnittelun pohjana.

Vettyneistä elämyksistä palveluosaamiseen

Aika aikaansa kutakin, vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä maailma jatkoi muuttumistaan, (lapsi)perheistä tuli merkittävä kohderyhmä yrityksille, lapsiin kohdistuvat markkinointikonseptit kehittyivät ja – niin, jatkoimme hahmojen piirtelyä. Tosin nykyisin puhumme palvelukonsepteista – hahmot toki itsessään ovat edelleen konseptien sieluina.

Näitä ”konsepteja” tuli lopulta tuotettu vuosien aikana niin merkittävissä määrin, että yritykset kiinnostuivat ottamaan ne mukaan asiakastyytyväisyysmittauksiinsa. Ensimmäiset vuodet antoivat vihreätä väriä, mutta sitten kävi kuten yleensä käy markkinoiden ensitoimijan eduille: erilaisista ”hahmo-konsepteista” tuli perheille standardeja ja palvelukokemuksien elämyksellisyys alkoi vettyä. Jokaisella oli pallomeri, useimmilla myös jonkinlainen oma hahmo. Mutta mitä oli tapahtunut palveluprosessille (joku voisi kutsua tätä palveluasenteeksi!), ei juuri mitään, ja se alkoi näkymään asiakastyytyväisyysmittauksissa. Punaisella.

Massaräätälöintiä ja Disneysaatiota

Oli aika avata kirja nimeltä ”Disneysaatio” ja pohtia se neljää perustetta palvelukonseptin kehityksestä: Temasointia (themes), hybridikulutusta (hybrid consumption), kaupallistamista (merchandising) ja esittävää työtä (performative labour). Oli aika alkaa pohtia palveluiden massaräätälöintiä Disneysaation oppien pohjalta.

Tältä pohjalta myös itse palasimme, tässä muuttuvassa maailmassa, yli vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen: On aika perustaa taas uusi yritys. Mutta tällä kertaa se keskittyy palveluosaamisen kouluttamiseen ja siihen, miten lapsiperheitä voidaan palvella paremmin tällä kuluvalla muutoksen vuosikymmenellä. Punainen on taas saatava vihreäksi!

Teemu Koho

Co-founder, toimitusjohtaja Kids Factory –ryhmä

”Kuinka palvella lapsiperheitä oikein?” –projektin projektijohtaja. Tekesin vapaa-ajan palvelut –ohjelman rahoittamana.

Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä

Lapsuuteni ympäristö oli maalaiskylä Könkäällä, jossa elettiin lähes luontaistaloudessa. Ympäristö tekemiseen oli luova ja kannustava. Kuusitoistavuotiaana lähdin ovet paukkuen ja sanoin äidille linja-autopysäkillä:  ”Muista että niin makaan kuin petaakin ja teidän rahojanne en tarvitse!” ”Kyllä maailma opettaa !”oli vastaus. Näillä opeilla on menty.

Yritystoimintani alkoi porogrillistä, lomakylästä ja sittemmin hotellista. Ostin lomakylän ilman yön vanhaa satasta, lupauksena pankille oli vain tahto ja usko omaan ammattitaitoon. Itse elin lapsilisillä seuraavat 6 vuotta. Tänään meillä on Levillä 14 ravintolaa, yhteensä 4500 ravintolapaikkaa, ja 450 petipaikkaa hotelleissa, hyvinvointiosasto,  LeviFysio, Day Spa Shopporo, ja ohjelmapalvelukeskus Taivaanvalkeat ja Tonttula. Lisäksi Kemissä hotelli ja viisi ravintolaa.

Kyseenalaistaminen on tärkeää

Kyseenlaistamisen ajatuksen sain jo lapsuudenkodistani, kun turkulainen isoisä opetti meille lapsille kauniita pöytätapoja kun samaan aikaan lappalainen äijini kilpaili lastensa kanssa siitä, kuka ryystää pisimpään teevadilta kahvia. Jo silloin oivalsin, että erilaisuus kiehtoo ja siitä olenkin kehittänyt Hullu Poron liikeidean. Toisen mielestä väärä voi olla toisen mielestä hauska tai jopa oikea.

Tänään omassa bisneksessäni haluan kyseenalaistaa kaiken ja aina. Voiko tehdä noin, vai tehdäänkö niin kuin on aina ennen tehty.  Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Matkailussa, jossa koko maailma on isona pelikenttänä, on vain keksittävä ideat ja pystyttävä poimimaan ne, joiden kanssa voi ja on järkevää tehdä bisnestä. 

Silloin, kun koko Suomen yritysmaailma halusi ulkoistaa toimintansa, halusimme tehdä kaiken toisin. Urakoimme rakennuksemme itse, teimme pienen pesulan, leipomon  ja mainostoimiston omiin tarpeisiimme. Hoidamme kirjanpidon ja palkanlaskennan itse. Näin olemme tehneet tulosta ja kasvattaneet liikevaihtoa.



Hullu Poron uutuuksia tälle keväälle olivat mm. Hullu Poro News, Radio Hullu Poro ja hulluporolaisia kouluttava Poro-Opisto



Levillä myymme alppikisoja ilman alppeja, viileitä kesäöitä Arabeille ja yötä päivänä Jenkeille. Voimme tehdä intialaiselle tuotteen hiljaisuudesta ja britille olemme onnistuneet myymään pimeintä, kylmintä kaamostamme  taianomaisena Winter Worderlandina. Japanilaiselle revontulen näkeminen on rakkauden täyttymys.  Venäläiset löytävät Napapiirin pohjoispuolelta pohjoisen glamourin. Asiakkaat ajattelevat että olemme maantieteellisesti kaukana, mutta ajallisesti olemmekin lähellä, vain 15 minuutin matkan päässä kansainvälisestä, Kittilän lentokentästä.

Edelläkävijä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa

Tänään luomme ihan uusia matkailun innovaatioita seuraavalle 5-10- vuotisjaksolle Tekesin valmistelurahoituksella. Ken elää, se näkee mitä tuleman pitää.

Edelläkävijä on se, joka ensimmäisenä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa. Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä.

Kirjoittaja on Päivikki Palosaari

Hullu Poro Oy ja Raatihuoneravintolat Oy
toimitusjohtaja, omistaja, yrittäjäneuvos

Ekana on kiva olla

Jokainen tietää, mistä Charles Lindbergh tuli kuuluisaksi. Hän lensi ensimmäisenä yksin yli Atlantin. Mutta kuka mahtoi olla Bert Hinkler? Hän lensi toisena yksin yli Atlantin. Ja EVVK.

Edelläkävijyys vaatii rohkeutta ja riskinottokykyä. Perässä hiihtäminen on turvallisempaa. Edelläkävijä epäonnistuu usein. Se on välttämätöntä tulosten saavuttamiseksi. NHL-jääkiekkosarjan kaikkien aikojen paras maalintekijä on Wayne Gretzky. Mutta kuka on ampunut eniten ohi maalin? Samainen Gretzky.

Edelläkävijyys edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Kolumbus aikoinaan päivällispöydässä kysyi, miten kananmunan saa pysymään pöydällä pystyssä, ja kun vastausta ei kuulunut, hän iski sen kärki edellä pöytään niin, että kuori rikkoutui. Siinäpä se. Pöytäseurue kommentoi, että tuohon nyt  pystyy kuka vaan. Jolloin Kolumbus kysyi, että mitenkäs kananmuna saadaan pysymään yhtä aikaa ohuella ja paksulla päällä. Taas hiljaisuus. Kolumbus iski kananmunan kapea pää edellä vierustoverin päähän.

Jos ei keksi ihan uutta, voi saada ihmeitä aikaan yhdistelemällä olemassa olevaa ennakkoluulottomalla tavalla. Mielestäni huippujuttu on Kimmo Pohjosen produktio, jossa yhdistetään haitarinsoitto ja paini.  Siinä kaksi miestä painii trikoissa ihan oikean oloisesti korkeatasoisen haitarimusiikin säestyksellä. Esityksestä voi nauttia Turussa, jossa se on otettu osaksi kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa.

Maistuisikohan Dijon -sinappi jäätelön kanssa?

Kirjoittaja on MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen

Tuunatut tuotteet

Tuotekehitys on prosessi

Tuotekehitys on ehkä yksi haastavimmista yrityksen toiminnoista. Joillekin yrittäjille uudistuminen ja kehittäminen ovat luontaisia asioita, ja tuotteet ja palvelu kehitetään "lennossa". Toisille palvelujen ja tuotteiden uudistaminen avautuu paremmin systematisoituna toimintana, vuosikellotettuna yrityksen muiden avainprosessien tavoin. Niin tai näin, kyseessä on yksi tärkeimmistä yrityksen prosesseista, etenkin edelläkävijyyttä tavoitteleville!

Asiakas mukaan tuotekehitykseen

Aina asiakkaan mukaan ottaminen tuotekehitykseen  ei tuokaan toivottua tulosta - asiakas haluaa tuotekehitysvaiheessa asioita, joita hän ei sitten olekaan halukas ostamaan. Coca-Cola teki tuotekehityksensä by the book uudistaessaan Cola-juoman reseptia - mutta epäonnistui, koska mielikuva on osiensa summa ja siten brändi vahvempi kuin yksi valintakriteeri, kuten maku.

Jos johdat palveluyritystä tai sen tuotekehitystä,  suosittelen em. esimerkistä huolimatta asiakkaan ottamista mukaan tuotekehitykseen useilla tasoilla. Jos olet matkailuyrittäjä, voit aktivoida kansainvälistä kuluttaja-asiakasta antamaan palautetta TripAdvisoriin ja kerätä asiakaspalautetta  matkailijoilta LaatuVerkkoon. Erilaisilla tutkimusalustoilla voi tehdä tuotekehityskampanjoita kuten tekevät Suomen kulttuurikohteiden laatupilotit. Katso esimerkiksi, miten Turun Lastenlinnaa kehitetään DQN-tutkimusalustalla. Kilkkaa itsesi tuotekehityssivuille, anna ideasi ja voita kulttuuriviikonloppu kahdelle! Toimialasta riippumatta sitouta osaajia hallitustyöskentelyyn tai kokoa heistä yrityksellesi Advisory Board.

Poimi työkalupakkiisi!

Viime blogissani lupasin kertoa, miten hullujakin ideoita voidaan konkreettisesti  kehittää. Yksi hyvä tapa villien ideoiden haltuunottamisessa on hakea tuoteideoiden kehittelyyn TEKESin valmistelurahoitusta. Muutaman kuukauden hallitulla työllä voit jalostaa yrityksesi työntekijöiden erikoisetkin ideat toteuttamiskelpoiseen kuntoon. Workshopit asiantuntijoiden ohjauksessa ja ideoiden jalostaminen hankesuunnitelman muotoon antavat tuotekehityksellenne siivet! Seuraavassa blogissani lisää siitä, miten hankkeistetaan edelläkävijyys - onko hankkeesi Pro?

Omatoimiseen tuotekehitykseen on  työkaluja saatavissa netistä veloituksetta - kuten tämä Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutin Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan Tuotekehitystyökalut.


Tsemppiä kaikille tuotekehittäjille - OlePro!


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari

Edelläkävijän yksinäisyys

On hienoa olla pro. Paitsi silloin, kun se on yksinäistä.

Edelläkävijyys kertoo innostuneisuudesta, luovuudesta ja päämäärätietoisuudesta. Edelläkävijä ideoi, ottaa riskejä ja näyttää muille suuntaa. Edelläkävijän tunnistaa motivoituneisuudesta, muutoshalukkuudesta, aloitteellisuudesta ja visiointikyvystä.

Edelläkävijän persoona ja motivaatio

Yksilöpsykologian kannalta katsottuna edelläkävijää motivoi ennen muuta oma sisäinen tavoitteellisuus ja siihen liittyvät ponnistelut sekä omaan persoonaan kohdistuvat orientaatiot, kuten minäkäsitys, omanarvontunto ja tehokkuususkomukset. Näiden sisäisten seikkojen ajamana jotkut henkilöt joko tiedostamattaan tai tietoisesti ottavat tavoitteekseen ja toimintatavakseen edelläkävijyyden. Heillä on draivia. 

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että todellinen edelläkävijä kokee usein myös yksinäisyyttä. Mikäli edelläkävijä ei saa omasta ympäristöstään aitoa ja riittävää vastakaikua ideoilleen, hän turhautuu ja kokee oman sisäisen maailmansa ja ympäristönsä välisen epätasapainon vuoksi henkistä orpoutta. Kun edelläkävijä jätetään yksin, vaarana on, että motivaation vireys laskee, päämäräsuuntautuneisuus heikkenee ja ponnistus suuntautuu toisaalle (motivaatioteoreettinen systeemiorientoituneisuus).

Yritys edelläkävijänä

Yritys- ja organisaatiotasolla edelläkävijyys puolestaan tähtää erilaisuuteen. Kun kehitetään uutta, tavoitteena on tunnistaa markkinoilla olevia aukkoja ja täyttää nuo aukot omalla uudella konseptilla. Uusien tuotteiden tai toimintatapojen tulee poiketa totutuista. Sen vuoksi edelläkävijäyritys saattaa erikoistua yhä kapeampiin lokeroihin (niche market) tai yllättäen laajentaa käsitystään omasta sektoristaan, esimerkki kapakkamaailmasta: ravintoloitsijan pelastus.

Edelläkävijäorganisaation yksinäisyys pohjautuu tuotekehityksen epävarmuuteen ja samanaikaiseen yrityssalaisuuden säilyttämiseen. Onko tuote tarpeeksi erilainen, antaako se lisäarvoa, jotta differentointi toimisi kilpailuetuna? Kuinka kauan tuote myy hyvin ennen kuin kilpailijoilla on sama tuote ja seurauksena on raastava kustannustehokkuuskilpailu. Edelläkävijäorganisaatio ei kilpailuetusyistä aina voi testauttaa ajatuksiaan vertaisverkostoissa, jolloin saattaa tuntua siltä, että yritys on hyvin yksin tehdessään markkinatutkimustaan ja tulevaisuuden ennakointiaan. Tähän asiaan palaamme blogeissamme.

Jaettu yksinäisyys

Edelläkävijän yksinäisyys ei kaikille ole tabu. Siksi on mahdollista sekä yksilötasolla että yritystasolla etsiä luotettavia, asiantuntevia kumppaneita ja partnereita, joiden kanssa edelläkävijä voi rauhassa sparrata ajatuksiaan ilman pelkoa yksilötason tuen puutteesta tai yritystason kilpailuedun menettämisestä.

On hienoa olla pro. Varsinkin silloin, kun ei tarvitse jäädä yksin!

Kirjoittaja on Haaga Yhtymän toimitusjohtaja KTT, HTM Hannu Nyyssölä

Ole(tko) Pro verkkokauppiaanakin?

Tiesitkö, että sijalla 1. on niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten verkkokauppaostoissa komeilee matkailu ja matkustaminen?  Silti me edelleen ryvemme mitä alhaisimmissa lukumäärissä pk-matkailuyritysten verkkokauppojen määrässä. Missä mättää?

Turhaanpa tässä lähden syitä ja ongelmia luettelemaan, koska lista olisi tolkuttoman pitkä. Sen sijaan esitän ratkaisuja, kuten me Sähköinen Liiketominta Suomi Oy:ssä yleensäkin teemme.

Matkailun tulevaisuuden verkkokaupan pääteemat ovat tehokkuus ja elämyksellisyys sekä henkilökohtainen palvelu

Verkkokauppa avaa mahdollisuuden tehokkaaseen kohdennettuun suoramyyntiin ja tarjoaa runsaasti työvälineitä jakelukanavien käyttöön. Kohderyhmäpohjaisesti valitut sähköiset jakelukanavat yhdessä vahvan internet-markkinoinnin kanssa tuovat tehokkuutta ja kasvua bisnekseen yrityksen koosta riippumatta.

Pelkät hyvät tuote- ja palvelukuvaukset verkkosivuilla eivät enää tänä päivänä riitä. Tuotetta on pystyttävä elämyksellistämään myös verkossa. Hyviä esimerkkejä löytyy jo suomestakin, http://bit.ly/gp4NTc ja ulkomailta www.vocationvacation.com/ 

Kohti henkilökohtaisempaa palvelua

Tiesitkö, että vain harva asiakkaistasi tyytyy soittamaan asiakaspalveluun kysyäkseen lisää, mikä tuotetta tai palvelua ei ole verkkokauppasi hyllyllä? Matkailuyritysten tulisi siirtyä henkilökohtaisempaan ja kohdennetumpaan asiakaspalveluun verkossa. Meidän mielestämme tämä tarkoittaa vähintään viiden (5) erilaisen sähköisen asiakaspalvelukanavan käyttöä perinteisen rinnalla. Mitä nämä kanavat sitten voisivat olla? Niistä päättää asiakkaasi!

Haluathan olla Pro verkkokauppiaanakin?

Jos vastasit myöntävästi, voit olla yksi Matkailualueen sähköisen liiketoiminnan eksperteistä. Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus ja Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy ovat rakentaneet 3 päiväisen matkailualueen sähköisen liiketoiminnnan ekspertti -koulutuksen, johon mahtuu mukaan vain 20 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen koulutukseen päättyy perjantaina 6.5.2011.

Ole Pro verkkokauppiaanakin. 

Kirsi Mikkola
sähköisen kaupan kouluttaja ja konsultti
Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
www.liiketoiminta.info

Pro vai perässähiihtäjä?

Edelläkävijyys vaatii asennetta!

Kun aloin  Sähköisen Liiketoiminta Suomi Oy:n koulutuksessa miettiä blogiteemaani, vastaus oli melko helppo: työni johtotähtenä Haaga-Perhon kehitysjohtajana on edelläkävijyys. Googlessa nousee tuolla haulla listalle kovin teknologiapainotteisia tietopaketteja. Ilahduttavaa kyllä, asiakkaamme ja kuulun leviläisen Levi Center Hullu Poron  matkailuyrittäjän Päivikki Palosaaren nimi nousee ensimmäiseksi artikkelilla Päivikki Palosaari panostaa kekseliäisyyteen.  Seuraavassa blogissani kerron lisää näistä kekseliäistä ja hulluista ideoista ja kuinka niiden tuotteistaminen prosessoidaan.


Keksi pyörä uudelleen

Haaga-Perhon strategian kantavana teemana on edelläkävijyys, se on myös Haaga Yhtymän arvopohjassa. Emme toki ole ainoita. Olemme kuitenkin huomanneet, että parhaiten meillä synkkaa niiden kanssa, joita ajaa eteenpäin tahto kehittyä. Toisaalta jos haluat olla edelläkävijä, keneltä voit oppia? Suomessa voidaan nichemarkkinoilla olla "pro" ja hakea edelläkävijän eväät maailmalta. Tämä ei vaadi edes suuria resursseja, ainoastaan aitoa innostusta ja palavaa halua omaksua uutta. Matkustaminen paikan päälle on toki avartavaa, mutta riippuen toiminnan luonteesta benchmarkingia voi tehdä koneenkin ääressä. Bisnesblogeista saa hyviä neuvoja ja ohjeita suoraan asiantuntijoilta. Ja mikä parasta, ne ovat ilmaisia! Kirjoita hakukenttään esimerkiksi sana "blog" tai "blogi" (kielestä riippuen) valitsemasi hakusanan eteen niin saat melko hyvän kattauksen siitä, mitä maailmalla sinun haasteestasi kirjoitetaan.

Haaste - ole pro!

Haen kumppaneita uuteen Haaga-Perho Partner ohjelmaamme - vanhoista ja uusista asiakkaista ja yhteistyötahoista.Onko strategisissa valinnoissanne elementtejä edelläkävijyydestä tai haluatko edistää oman yrityksesi tai organisaatiosi edelläkävijyyttä? Oletko kiinnostunut uusista konsepteista ja ehkä aivan uusista markkinoista vai kiinnostaako pilottiprojektit? Tai ehkä tiedät verkostostasi jonkun joka on todella Pro.

Kun tunnistat pioneerin, tai sinulla on ideoita tulevien blogien pro-teemoiksi tai kirjoittajiksi, klikkaa minulle tästä sähköpostia  ja ilmianna edelläkävijä!

Jos edelläkävijyys kiehtoo, jaa blogiamme verkostoissasi! Uusi blogikirjoitus julkaistaan aina joka toinen viikko.  Tilaa blogimme RSS -syötteenä tai suoraan sähköpostiisi. Seuraavassa blogipostauksessa edelläkävijyyden ominaisuutta käsittelee Haaga Yhtymän toimitusjohtaja Hannu Nyyssölä.

PS: joistakin pioneereista vaan tulee klassikkoja, kuten tästä.


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari