TYÖN IMU JA TEKEMISEN MEININKI

Haaga-Perhossa on kevään kuluessa pohdittu yhteistyökumppanien kanssa motivaatioon, työniloon ja työn mielekkyyteen liittyviä asioita. Tutkittu tosiasiahan on, että hyvinvoiva, innostunut ja motivoitunut työyhteisö vaikuttaa merkittävästi myös tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, Jari Hakanen, on pureutunut tähän ajankohtaiseen teemaan tuoreessa kirjassaan Työn imu (Työterveyslaitos, 2011). Viitekehyksenä on positiivinen työn psykologia, jossa huomio kiinnitetään ihmisten ja työpaikkojen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin sen sijaan, että keskitytään ongelmiin ja puutteisiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita epäkohtien sivuuttamista, vaan sitä että vahvistamalla työyhteisön voimavaroja, myös epäkohtia on helpompi lähestyä ratkaisukeskeisesti ilman syyllisten etsimistä ja takertumista menneeseen.

Työn imu on työhyvinvoinnin tila

Työn imun käsitteellä Hakanen tarkoittaa työn psykologisia tarpeita tyydyttävää työhyvinvoinnin tilaa, jonka ominaispiirteitä ovat uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen. Lähes kaikki kokevat työn imua työssään ainakin ajoittain, mutta se ei tarkoita sitä että työssä olisi aina pelkästään kivaa. Jokainen voi myös itse vaikuttaa omaan työhönsä ja työhyvinvointiin lisäämällä työn imua tuottavia elementtejä – aina ei tarvitse miettiä työpaikan tai työtehtävän vaihtamista.

Erilaisuutta ja uskallusta

Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä sisältöön, ja ennen kaikkea tapaan tehdä töitä. Osaammeko – ja uskallammeko – kuitenkaan riittävän usein kyseenalaistaa toimintatapojamme, astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja rikastaa työtämme työn imua tuottavilla elementeillä, samaan tai jopa parempaankin lopputulokseen päästäksemme? Vai teemmekö kuten aina on tehty tai kuten muutkin tekevät.

Työn imun tekijöitä pohtiessamme mietimme myös ihmisten erilaisuutta yhtenä motivointiin vaikuttavista seikoista – yksi innostuu uusista ideoista, toinen nauttii vuorovaikutuksesta ja kolmas saa tyydytystä syvällisestä perehtymisestä asioihin. Osaammeko kuitenkaan hyödyntää tätä erilaisuutta ja toisaalta muistammeko sitä edes aina huomioida työkiireiden keskellä?

Testaa työn imun tilasi!

Entä mikä sinua innostaa ja motivoi? Mikä saa sinut uppoutumaan työhösi ja mikä tuo tarmokasta oloa päivääsi? Testaa oma työn imun tilasi osoitteessa www.ttl.fi/tyonimu.

Heidi Malin, koulutuspäällikkö, Haaga-Perho

NPS suositteluindeksi - vihdoinkin globaali laatumittari?

Haaga-Perhossa haluamme aktiivisesti vaikuttaa siihen, miten Suomessa asiakkaita palvellaan, tehdään asiakaselämyksiä ja laadukasta työtä. Uskomme, että asiakaspalvelu voidaan tehdä nykyistä paremmin ja laadukkaammin. Yhtenä kehittämisen apuvälineenä on tutkimus.

Tutkimusten avulla voimme kehittää yritysten palvelua, tehdä työstä mitattavan ja tavoitteellisen. Tulosten avulla tiedämme, mikä kohta palveluprosessissa kaipaa eniten kohentamista ja mitkä asiat ovat kunnossa. Yleisesti käytettyjä tutkimuskohteita ja seurannan mittareita esimerkiksi tuloskortissa ovat mm. asiakastyytyväisyys, asiakaspysyvyys ja asiakaskannattavuus.  

Haasteena on ollut eri toimialojen kirjavat käytännöt. Asiakastyytyväisyysmittauksissa käytetään eri asteikkoja, ja toimialojen välistä vertailutietoa palvelun laadusta on vaikea tuottaa. Ollapa yksi selkeä indeksi, jolla voitaisiin mitata palvelun laatua asiakkaan suositteluhalukkuuden kautta niin, että voitaisiin verrata yrityksiä yli toimialojen ja vieläpä globaalisti! No, nyt se mahdollista.

Ota käyttöön uusi kansainvälinen indeksi NPS

Asiakkaiden sitoutumista yrityksen tuotteisiin ja palveluihin on usein mitattu asiakkaan uudelleenkäyttö- ja suositteluhalukkuudella. Nyt suositteluasiaan on tullut uusi, kansainvälisesti suosiota saanut tutkimustapa.Oletko kuullut jo asiakaslähtöisyyttä mittaavasta Net Promoter Score (NPS) –indeksistä? Taustalla on ajatus siitä, että asiakas miettii: ”oliko asiakaskokemukseni niin hyvä, että suosittelisin yritystä kaverilleni"? Jos vastaus on myöntävä, tämä on vahva indikaattori asiakkaan sitoutumisesta yrityksen palveluihin ja tuotteisiin. Kun yrityksellä on paljon suosittelijoita, se alentaa uusien asiakkaiden hankintakustannuksia ja lisää asiakkuuksien arvoa. Suosittelua kutsutaan yhdeksi tehokkaimmaksi markkinointitavaksi.Suositukset ja puskaradio ovat aina olleet tehokkaimpia tiedonlähteitä. NPS -indeksi luodaan yhden kysymyksen avulla, joka mittaa vastaajan suositteluhalukkuutta kysytystä yrityksestä.  Asiakkaiden ja sidosryhmien suositteluasemaan pääseminen on yhä useamman yrityksen strategisena tavoitteena. Kun yritystä ja sen palveluja suositellaan ystäville ja kavereille  on liiketoiminnan kehittäminen vahvalla pohjalla.

NPS kertoo miten pärjäät muiden toimialojen joukossa - tai globaalisti

     

Haaga-Perho teetti ulkopuolisella tutkimusyrityksellä Asiakas- ja yhteistyökumppanitutkimuksen omasta toiminnastaan maaliskuussa 2012. Tutkimuksessa kysyttiin suositteluhalukkuutta NPS –indeksin kysymyksellä. Enemmistö vastaajista, eli 91 % vastaajista, suosittelisi Haaga-Perhoa. NPS –indeksiluvuksi muutettuna saimme tulokseksi +61. Luku on erinomainen, kiitos kaikille tutkimukseemme  vastanneille.  

Pankkialan vertailussa tuloksella yltäisimme kolmanneksi parhaaksi yhdeksän pankin vertailussa (Kauppalehti 16.4.2012). Pankkialan paras NPS -indeksillä mitattuna oli Paikallisosuuspankki (+66), heikoin Sampo Pankki (+12). Haaga-Perho on pankkialan Aktia, kysy vaikka kaverilta!

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen, p. 040 826 8183, petteri.ohtonen@haagaperho.fi