Luovat menetelmät palvelukehityksessä

Kuinka monesti sitä istuukaan kahvipöydässä miettien, että tälle asialle pitäisi tehdä jotakin. Toimeen ryhtymisen sijaan asia jää hautumaan ja odottelemaan parempaa aikaa. Miten palvelujen kehittämistä voisi toteuttaa suunnitelmallisesti?

Kuinka suuria muutoksia kehittämisellä haetaan?

Innovointi, uudentaminen, kertoo jo oleellisen. Innovoinnin määrittelyn uranuurtajan Joseph Schumpeterin mukaan kyseessä on nimenomaan uusi tuote, menetelmä, markkina tai toteutustapa. Tosiasia on, että yli 90 % innovoinnista tarkoittaa parannuksia tai muutoksia olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun (Grupp ja Maital, 2001). Suurin osa innovaatioista on käytettävyyden parantamista, asiakkaan polun etappien tarkistamista ja helpottamista, tai uuden ominaisuuden lisäämistä olemassa olevaan tuotteeseen.

Mistä liikkeelle?

Yleensä luovuus, ja ideointi, lähtee liikkeelle silloin kun annamme itsellemme mahdollisuuden rentoutua. Tarvitsemme virikkeitä ja poikkeamista rutiineista. Välillä idea iskee lenkkipolulla. Joskus asiat tuntuvat loksahdelleen ajatuksissa paikoilleen kuin itsestään yön yli nukkumisen jälkeen. Satunnaisten ideahetkien sijaan, palvelujen kehittämistä voi tukea suunnitellusti käyttämällä luovia menetelmiä.     



Kuva – Flickr / Rob Enslin



Mitä luovat menetelmät ovat?

Luovissa menetelmissä ei ole kyse hienoista ja vaikeista menetelmistä, vaan luontevista ja ohjatuista palaveritavoista. Luovien menetelmien etuna on se, että ne keskusteluttavat osallistujia tuomaan esille ja käyttämään omaa kokemustaan, arkiluovuutta. Samalla haetaan ratkaisuja ja päästään eroon perinteisistä palvelun kehittämisratkaisuista.  Luovia menetelmiä on runsaasti, ja käytännössä kyse on luontevimman valinnasta ja ottamisesta käyttöön omassa tiimissä, palaverissa tai yhteistyöryhmässä.

Inno -työpaja

Haaga-Perho tarjoaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Inno -työpajaa. Työpaja koostuu kahdesta puolen päivän sessiosta: Idea- ja Valinta-päivä. Ensimmäisen päivän aikana luovilla menetelmillä haetaan runsaasti kehittämisideoita niitä hulluimpiakaan rajaamatta ja karsimatta. Sata ideaa päivässä!

Kuva – Flickr / Rob Enslin

Valinta-päivässä mietitään ideoiden toteuttamiskelpoisuutta, yhdistämistä ja ideoiden jatkokehittämistä. Ideat arvioidaan. Näistä edelleen kehitetyistä ja vertailluista ideoista valitaan toteutukseen sopivin tai sopivimmat.

Herätä luovuutesi ja haasta organisaatiosi kehittämään palveluja!

kirjoittaja on Anu Poukka, Koulutuspäällikkö  Haaga-Perhosta

Ole Pro - unelmoi isosti!

Olin viime viikolla eräässä seminaarissa ja sain herätyksen. Valaistumisen aiheutti Aalto-yliopiston tutkija Jussi Ekqvist, joka puhui otsikolla Isot unelmat – pienet kokeilut ja jakoi meille kuulijoille reseptejä strategisten innovaatioiden tekoon. Ekqvist on mukana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmässä. (Myös www.facebook.com/mind.licence)

Onko paras idea paras?

Kun lähdetään tekemään uutta tuotetta, tuotetaan mahdollisimman paljon ideoita, valitaan niistä paras ja tehdään sille toteuttamis- ja kaupallistamis-suunnitelma. Eikö niin? Ideointi on hauskaa, valintakin vielä menettelee, mutta tuotteistaminen, hintalapun liimaaminen ja tuotteen myyminen on jo sitten kovaa työtä ja vie aikaa. Joskus niin paljon aikaa, että joku toinen ehtii ensin tai aika jättää ideasta. Mutta pääasia on se, että idea oli mahtava ja tuotteistaminen tehty huolella! Sääli ettei kukaan sitten tuotettamme ostanut…

Kokeile heti!

Mitä jos käännetään päälaelleen koko tapa toimia? Ei etsitäkään parasta ideaa vaan toteutetaan heti ensimmäinen, jonka voi toteuttaa. Ekqvistin mukaan pienet nopeat kokeilut ovat niitä parhaita, koska ne tuottavat yllättäviä jatkumoja ja sitä kautta tuloksia, joita ei osattu edes suunnitella. Hän myös väittää, että yleensä parhaat tulokset saadaan huonoimmista ideoista!

Tärkeintä on siis aktiivisuus ja nopeus. Asiaa auttaa myös sopiva annos hulluutta ja itsetunto, joka ei epäonnistumisista liikaa kärsi.

Unelmoi asiakkaan kanssa

Unelmat ovat luovuuden ruokaa ja asiakkaan kanssa unelmointi on sitä erityisesti. Tuotekehitystyötä on jo opittu tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, mutta uskallammeko unelmoida yhdessä? Vai onko tuotekehitys vain laatikko organisaatiokaaviossa jossa unelmille ei ole paikkaa? Yhteiset unelmat kirjoittavat yhteisen tulevaisuuden, molemminpuolinen sitoutuminen vahvistaa tuotekehitysprosessin onnistumista ja ennustaa suhteelle pitkää ikää.

Sinisille merille

Ja viimeinen Ekqvistin kultajyvänen: pelataan vain sellaista peliä, jossa meidän ominaisuutemme ovat vahvuuksia. Sama ideahan on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiassa.

Kun siis seuraavan kerran lähdemme etsimään strategisia innovaatioita, lähdetäänkin Siniselle merelle, kauas kilpailun verisistä karikoista ja valitaan ne reitit, joille aluksemme ominaisuudet sopivat.

Tiina Lähteenoja-Niemelä

johtaja

Haaga-Perho