Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 15. syyskuuta 2011

Trendit kartalle

Trendit

Yleensä jonkin ilmiön pitkän aikavälin kehitystä kutsutaan trendiksi. Aivan kehityksen alkuvaiheessa ilmiö saattaa vielä olla epämääräinen, vaikeasti hahmotettava ja satunnaiseltakin tuntuva.  Havaittu yksittäinen ilmiö voi outoudessaan ja hauraudessaan olla niin kutsuttu heikko signaali, pieni havaittava oraalla oleva muutos totutussa ja tutussa. Yksittäiseksi jäävä heikko signaali ei sinällään kerro mitään suuntaa, mutta useita heikkoja signaaleja yhdistämällä voidaan luoda oletus heikosta trendistä. Se voi tulevaisuudessa muuttua nousevaksi trendiksi ja voimakkaaksi trendiksi tai jopa todella suureksi suuntaukseksi eli megatrendiksi.

 Heikot signaalit

Heikkoon signaaliin liittyy aina epävarmuutta  - nouseeko siitä uusi kehityssuunta vai ei. Trendejä pyritään kuitenkin pyydystämään jo heikoista signaaleista. Coffmanin(1997) mukaan heikko signaali on
  • idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön
  • uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta
  • joskus vaikea huomata "kohinan" ja muiden signaalien keskeltä
  • uhka tai mahdollisuus yritykselle
  • usein aliarvioitu ihmisten taholta, jotka tietävät asiasta
  • omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu valtavirraksi
  • edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä

Vastaavasti Elina Hiltusen (Finpro) määritelmän mukaan kysymyksessä on heikko signaali, jos
  • se saa kollegat nauramaan  tai vastustamaan sitä kiivaasti
  • asia herättää ihmetystä
  • kukaan ei ole kuullut asiasta ennen
  • halutaan, että kyseisestä asiasta ei puhuta enempää

Heikkojen signaalien metsästys on oleellinen osa edelläkävijyyttä. Mikäli yritys signaaleja yhdistämällä kykenee ennakoimaan heikkoja tai nousevia trendejä ennen kuin kilpailijat sen tekevät, saa siitä yritys kilpailuetua.


Trendikarttaa työstämään

Trendikartalla puolestaan tarkoitetaan eri trendien ja niiden välisten suhteiden graafista esitystä. Tällöin mukana ovat myös trendien heikoista vastasignaaleista nousevat mahdolliset vastatrendit.

Trendikarttoja on sekä kaupallisia, joiden avulla saa hyödyn irti juuri omaan toimintaan, tai yleisiä, jotka myös ovat hyvänä apuna tuotekehityksessä ja kuvaavat laajempaa perspektiiviä. Esimerkkinä vastavoimista ovat vaikkapa huipputeknologian ja kiireisen elämäntavan haastajaksi nousevat slow life, slow food, downshifting, luonnonmukaisuus ja kestävä elämäntapa -trendit. Voimakkaana trendinä tänä päivänä on varmasti kaikkia puhuttava ja kulutustottumuksia muuttanut karppaus.  

Ainoa tyhjä leipähylly näinä aikoina on karppausleipähylly.


Trendikartalla esitetään myös arvio ilmiöiden todennäköisyyksistä ja vaikutuksista, jolloin karttaan voitaisiin ehkä myös yhdistää esimerkiksi PESTEK-malli.

Haaga Yhtymäkin on aloittanut palvelualojen ja erityisesti marata-alan trendikartan työstämisen. Mukavalta työskentelyssä tuntuu se, että osanottajia ohjataan yleensäkin havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla ja altistumaan erilaisille impulsseille kaikilta elämän aloilta. Tarkoituksena on näin laajentaa omaa näkökulmaa. Työn onnistuminen edellyttää, mutta parhaassa tapauksessa se mielestäni myös synnyttää, yrityksen eri tasoille aivan uudenlaista ennakointikulttuuria. Ja salainen tavoite voisi olla jopa uudenlaisen divergentin ajattelun nostaminen perinteisen tieteen ja koulutuksen turruttaman konvergentin ajattelun sijalle.

Trendikartan tekeminen on luovaa, mutta kuitenkin systemaattista työtä, jossa arvioidaan ilmiöiden vaikutuksia ja todennäköisyyksiä. Työ ei ole helpon trendikästä, mutta kun sinulla on tulevaisuutta hahmottava, perusteltu trendikartta kädessäsi, voit ainakin kilpailijoihin nähden olla pro J.

Hannu Nyyssölä
toimitusjohtaja
Haaga Yhtymä