Tietoa tulevaisuudesta

Uutta tietoa tulee yritysjohdolle ja meille kaikille ”ovista ja ikkunoista”. Tämä saattaa johtaa ongelmaan: a) tieto on liian monimutkaista tai yksityiskohtaista, jolloin se on vaikeasti hyödynnettävissä tai b) tieto on liian tiiviissä, pelkistetyssä muodossa, jolloin tieto ei poistakaan päätöksenteon epävarmuutta vaan lisää sitä. Totta lienee, ainakin osittain, että tieto voi tuottaa myös tuskaa.

Organisaatio tarvitsee ”oikeatasoista” tietoa sen mukaan, mihin tietoa tarvitaan, ja silloin kun päätöksiä tehdään. Yritys tarvitsee siis strategista ja taktisen tason tietoa. Tärkeää on myös tiedon ajankohtaisuus ja luotettavuus. Tieto vanhenee yhä nopeammin, joten tiedosta on tulossa hyvää vauhtia käyttö-/päivittäistavaraa; tieto hankitaan tai saadaan, käytetään (hyödynnetään) ja hävitetään (huomioiden tietoturvallisuus). Trendeistä ja indikaattoreista lisätietoja: http://www.findikaattori.fi/

Markkinatutkimukset tuotekehityksen tukena

Yleisesti ottaen markkinatutkimustiedolla tulisi olla monta käyttäjää yrityksissä. Eri käyttäjäryhmiä ovat mm. ylin johto, markkinointi ja myynti, henkilöstö, esimiehet ja työntekijät.

Markkinatutkimustiedon hyödyntämisessä ja konkreettisessa käytössä on entistä suurempaan rooliin on noussut erilaiset kokeilut ja testaukset, tuotekehitys, vaihtoehtojen luomiset tai karsimiset.  Tietoa käytetään tuotekehityksen tukemiseen yhä useammin. Yrityksessä halutaan tehdä perusteltuja ja loogisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun, ajankohtaiseen ja relevanttiin tutkimustietoon. Kiinnostavaa faktaa suomalaisten yritysten markkinatutkimusten käytöstä saa tutkimusbarometristä:  http://www.markkinatutkimusliitto.fi/tutkimusbarometri/2011/

Yhdistä yrityksen hiljainen tieto ja uusi tutkimustieto

Yhdistämällä yrityksen sisäinen tieto (vaikkapa ns. hiljainen tieto, taloushallinnon raportit) ja uusi tutkimustieto saadaan varmuutta oikeille päätöksille. Tähän liittyy kokeileva ja kannustava yrityskulttuuri – idealamppu (innovaatio) voi syttyä kenellä tahansa meistä. Uudistumista tuotteissa, palveluissa, prosesseissa, markkinoinnissa tarvitaan yhä enemmän. Mitä, jos  -ajattelua kannattaa ja tulee rohkaista kaikenkokoisissa yrityksissä. Lue lisää luovista menetelmistä edellisessä blogipostauksessa Luovat menetelmät palvelukehityksessä.

Tutkimustiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyykin vahvasti juuri yrityskulttuuri, miten yrityksessä on totuttu hyödyntämään erilaista tutkimustietoa. Erilaista ja eritasoista tietoa tarvitaan, jotta relevanttiin tietoon perustuvia päätöksiä tehdään useilla tasoilla.  ”Yritys, erehdys ja korjausliike” tai ”tehdään niin kuin ennenkin” –metodit päätöksenteossa voi tulla yllättävän kalliiksi.  

kirjoittaja on Haaga-Perhon tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen

Luovat menetelmät palvelukehityksessä

Kuinka monesti sitä istuukaan kahvipöydässä miettien, että tälle asialle pitäisi tehdä jotakin. Toimeen ryhtymisen sijaan asia jää hautumaan ja odottelemaan parempaa aikaa. Miten palvelujen kehittämistä voisi toteuttaa suunnitelmallisesti?

Kuinka suuria muutoksia kehittämisellä haetaan?

Innovointi, uudentaminen, kertoo jo oleellisen. Innovoinnin määrittelyn uranuurtajan Joseph Schumpeterin mukaan kyseessä on nimenomaan uusi tuote, menetelmä, markkina tai toteutustapa. Tosiasia on, että yli 90 % innovoinnista tarkoittaa parannuksia tai muutoksia olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun (Grupp ja Maital, 2001). Suurin osa innovaatioista on käytettävyyden parantamista, asiakkaan polun etappien tarkistamista ja helpottamista, tai uuden ominaisuuden lisäämistä olemassa olevaan tuotteeseen.

Mistä liikkeelle?

Yleensä luovuus, ja ideointi, lähtee liikkeelle silloin kun annamme itsellemme mahdollisuuden rentoutua. Tarvitsemme virikkeitä ja poikkeamista rutiineista. Välillä idea iskee lenkkipolulla. Joskus asiat tuntuvat loksahdelleen ajatuksissa paikoilleen kuin itsestään yön yli nukkumisen jälkeen. Satunnaisten ideahetkien sijaan, palvelujen kehittämistä voi tukea suunnitellusti käyttämällä luovia menetelmiä.     



Kuva – Flickr / Rob Enslin



Mitä luovat menetelmät ovat?

Luovissa menetelmissä ei ole kyse hienoista ja vaikeista menetelmistä, vaan luontevista ja ohjatuista palaveritavoista. Luovien menetelmien etuna on se, että ne keskusteluttavat osallistujia tuomaan esille ja käyttämään omaa kokemustaan, arkiluovuutta. Samalla haetaan ratkaisuja ja päästään eroon perinteisistä palvelun kehittämisratkaisuista.  Luovia menetelmiä on runsaasti, ja käytännössä kyse on luontevimman valinnasta ja ottamisesta käyttöön omassa tiimissä, palaverissa tai yhteistyöryhmässä.

Inno -työpaja

Haaga-Perho tarjoaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Inno -työpajaa. Työpaja koostuu kahdesta puolen päivän sessiosta: Idea- ja Valinta-päivä. Ensimmäisen päivän aikana luovilla menetelmillä haetaan runsaasti kehittämisideoita niitä hulluimpiakaan rajaamatta ja karsimatta. Sata ideaa päivässä!

Kuva – Flickr / Rob Enslin

Valinta-päivässä mietitään ideoiden toteuttamiskelpoisuutta, yhdistämistä ja ideoiden jatkokehittämistä. Ideat arvioidaan. Näistä edelleen kehitetyistä ja vertailluista ideoista valitaan toteutukseen sopivin tai sopivimmat.

Herätä luovuutesi ja haasta organisaatiosi kehittämään palveluja!

kirjoittaja on Anu Poukka, Koulutuspäällikkö  Haaga-Perhosta

Ole Pro - unelmoi isosti!

Olin viime viikolla eräässä seminaarissa ja sain herätyksen. Valaistumisen aiheutti Aalto-yliopiston tutkija Jussi Ekqvist, joka puhui otsikolla Isot unelmat – pienet kokeilut ja jakoi meille kuulijoille reseptejä strategisten innovaatioiden tekoon. Ekqvist on mukana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmässä. (Myös www.facebook.com/mind.licence)

Onko paras idea paras?

Kun lähdetään tekemään uutta tuotetta, tuotetaan mahdollisimman paljon ideoita, valitaan niistä paras ja tehdään sille toteuttamis- ja kaupallistamis-suunnitelma. Eikö niin? Ideointi on hauskaa, valintakin vielä menettelee, mutta tuotteistaminen, hintalapun liimaaminen ja tuotteen myyminen on jo sitten kovaa työtä ja vie aikaa. Joskus niin paljon aikaa, että joku toinen ehtii ensin tai aika jättää ideasta. Mutta pääasia on se, että idea oli mahtava ja tuotteistaminen tehty huolella! Sääli ettei kukaan sitten tuotettamme ostanut…

Kokeile heti!

Mitä jos käännetään päälaelleen koko tapa toimia? Ei etsitäkään parasta ideaa vaan toteutetaan heti ensimmäinen, jonka voi toteuttaa. Ekqvistin mukaan pienet nopeat kokeilut ovat niitä parhaita, koska ne tuottavat yllättäviä jatkumoja ja sitä kautta tuloksia, joita ei osattu edes suunnitella. Hän myös väittää, että yleensä parhaat tulokset saadaan huonoimmista ideoista!

Tärkeintä on siis aktiivisuus ja nopeus. Asiaa auttaa myös sopiva annos hulluutta ja itsetunto, joka ei epäonnistumisista liikaa kärsi.

Unelmoi asiakkaan kanssa

Unelmat ovat luovuuden ruokaa ja asiakkaan kanssa unelmointi on sitä erityisesti. Tuotekehitystyötä on jo opittu tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, mutta uskallammeko unelmoida yhdessä? Vai onko tuotekehitys vain laatikko organisaatiokaaviossa jossa unelmille ei ole paikkaa? Yhteiset unelmat kirjoittavat yhteisen tulevaisuuden, molemminpuolinen sitoutuminen vahvistaa tuotekehitysprosessin onnistumista ja ennustaa suhteelle pitkää ikää.

Sinisille merille

Ja viimeinen Ekqvistin kultajyvänen: pelataan vain sellaista peliä, jossa meidän ominaisuutemme ovat vahvuuksia. Sama ideahan on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiassa.

Kun siis seuraavan kerran lähdemme etsimään strategisia innovaatioita, lähdetäänkin Siniselle merelle, kauas kilpailun verisistä karikoista ja valitaan ne reitit, joille aluksemme ominaisuudet sopivat.

Tiina Lähteenoja-Niemelä

johtaja

Haaga-Perho

Ole Pro - uskalla epäonnistua

Matkailu muuttaa maailmaa -seminaarissa kansallisen epäonnistumisen päivänä 13.10.2011

Ensimmäinen matkailualan asiantuntijoille suunnattu Matkailu muuttaa maailmaa – seminaari pidettiin 13.10. Helsingin Lasipalatsissa. Aiheet puhujineen valikoituivat maabrändivaltuuskunnan matkailualalle antamien tehtävien joukosta. ”Hiljaisen Suomen lomapaketit ja hiljainen kuin Suomi sekä Järvet juotaviksi ja luomua pöytään” innostivat ajankohtaisuudellaan. Teemoja avasivat mm. kanadalainen Slow-life guru Carl Honoré, brändiasiantuntija Lisa Sounio ja tuotteistamisen uudistaja Jari Parantainen. Päivän teemat huipentuivat rakastetun joulupukkimme uudelleen tuotteistamiseen.

Joulupukkia kyseenalaistamassa

Jotkut asiat ovat meille suomalaisille itsestäänselvyyksiä, ja näihin on aina kuulunut joulupukki.  Pukin oikeasta kotimaasta on kiistelty pitkään ja hartaasti, mutta kukaan ei ole aikaisemmin kyseenalaistanut sitä, kuka saa joulupukilta lahjoja. Sitäkin on pidetty itsestäänselvyytenä – lahjoja saavat tietysti kiltit lapset! Joulupukki mielletään kaikkialla maailmassa lahjojen antajaksi ja hyvän mielen tuojaksi, mutta tosiasia on, että suuri osa maailman lapsista on aina jäänyt lahjoitta. Epäoikeudenmukaisuudesta innostuneina YLE TV2:n Kansallisaarre-työryhmä uudisti joulupukin koko maailman lasten hyväntekijäksi yhteistyössä World Visionin kanssa.

Uudistamisen ansiosta myös kurjuudessa ja köyhyydessä elävät lapset saavat osansa lahjoista tai ainakin edes jokapäiväisen ravintonsa, eikä enää ole epäselvää mistä maasta joulupukki on kotoisin. Tämä hyvää tekevä innovaatio tuo varmasti mukanaan mainetta ja kunniaa joulupukille ja näkyvyyttä Suomen matkailulle.

Auta sinäkin joulupukkia viemään joululahjat perille ja auttamaan maailman lapsia, se on helppoa ja voit tehdä sen tästä!

Kansallinen epäonnistumisen päivä 13.10

Suomalaisia kasvatetaan nöyryyteen ja vaatimattomuuteen jo lapsuudessa. Sananlasku ”Joka Kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, antaa ymmärtää että epäonnistuminen uhkaa sitä, joka uskaltaa tavoitella jotakin. Parempi siis olla tavoittelematta ja onpahan ainakin varoitettu.

Joukko yrityksiä ja yhteisöjä julistivat 13.10.2011 Suomen kansalliseksi epäonnistumisen päiväksi. Suomessa tarvitaan lupa ja ihan virallinen päivä epäonnistumisen hyväksymiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että epäonnistuminen edesauttaa oppimista.  Päivän perimmäisenä tavoitteena on poistaa yhteiskunnastamme epäonnistumisen leima ja tehdä siitä osa normaalia elämää ilman loppuelämän kestävää leimaa otsassa.

Osataan sananlaskuissa onneksi myös kannustaa. ”Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo” kannustaa yrittämään sitkeästi ja olemaan luovuttamatta, vaikka päätä pitää lyödä karjalan mäntyyn useamman kerran. Seminaaripuhujamme Lisa Souniokin toteaa, että ”Yhtä onnistumista kohden on tuhat epäonnistumista. Tulkitsen ne kaasuksi kiitää eteenpäin”.

Edelläkävijyys vaatii usein ensin epäonnistumisia, pään mäntyyn lyömistä ja hulluksi leimautumista ennen kuin ideat jalostuvat ja saavat yleisen hyväksynnän ja muuttuvat sadunomaisiksi menestystarinoiksi.

Toivon kaikille uskallusta tuotteistamiseen kaasu pohjassa ja vahvuutta hyväksyä epäonnistumiset. Muutetaan yhdessä asenteita, yritetään sietää omia ja toistemme virheitä. Tullaan edelläkävijöiksi virheidenkin kautta, sillä harjoitus tekee mestarin, yrittänyttä ei laiteta ja lopussa kiitos seisoo!

PS. Oletteko kuulleet Mokakortista? Mokakortin ideana on, että jokainen työntekijä saa vuoden alussa yhden mokakortin. Henkilöllä joka on yrittänyt luoda jotain uutta, mutta ei ole onnistunut, on mahdollisuus lyödä pöytään mokakortti ja asia on sillä käsitelty. Jutun idea on kuitenkin se, että ne joiden taskusta löytyy vuoden lopussa käyttämätön mokakortti, ovat pulassa. Miksikö? No, he eivät edes yrittäneet..


Minna Huuhtanen
markkinointipäällikkö
Haaga-Perho

Edelläkävijä matkailukeskus – Perfect Destination

Matkailukeskusten, hotellien ja ravintoloitsijoiden budjetoijilla on nyt probleemia, koska kukaan ei tiedä, miten maailman- ja reaalitalouden myrskyt iskevät tavisten sirukortteihin sekä pihvin ja tuopin kulutukseen. Pikkujoulut ja hiihtolomat ovat bisnesmysteeri, sillä asiakasyritykset ja fiksut kuluttajat ovat hypervarovia. Lama-aikana kuitenkin erikoiskohteet (Pop-Up- ja teemaravintolat), kulttuuri (Musiikkitalo), viihde (laivat, leffat) ja huippulaatu (Fine Dining -ravintolat) myyvät.

On löydettävä kaikki ostovoimaiset asiakassegmentit uudestaan ja uudestaan. On erikoistuttava, teemoitettava ja oltava entistä parempia! Konkarit muistavat hyvin vuoden 1991, kun palvelujen kysyntä romahti. Asiakkaat kaikkosivat. Harvatkin, juhlijat ja illallistajat korvasivat samppanjan valkoviinillä ja sisäfileen pikaruoalla. Tissiviihde ja halpa tuoppi kävivät kaupaksi. Toisaalta tuolloin perustettiin myös luksusmatkatoimisto Select Travel.

Edelläkävijyys tarkoittaa laman/taantuman kynnyksellä erikoistumista, kiteyttämistä sekä brändin ja konseptin kirkastamista. Huippupätevyyteen päästään vain systemaattisella tulevaisuuden rakentamisella. Edelläkävijyyttä on myös ottaa huomioon erityisesti ilmaston, yleisöjen ja asiakasorganisaatioiden muutos.

Huomisen matkailukeskusta, (kokous)hotellia ja ravintolaa ennakoidessa ja innovoidessa on kysyttävä, mitkä asiat muuttuvat ja mitkä eivät. Uusimpia palvelumaailmoja ovat älyhuoneet, -baarit, -linjastot ja -keittiöt, teknoseinät, IPad-ruokalistat, Make Your Own -bar -konseptit, digimaksamiset ja spektaakkelikaraoket jne..

Kaupalliset magneetit edustavatkin tulevaisuudessa kasvavaa globaalia kohtaamis- eli sosiaaliteollisuutta. Suuret, kaupalliset kokousmagneetit toimivat merkittävinä liiketoimintaympäristöinä, mutta niiden rinnalla tarvitaan pieniä, erikoistuneita elämysyrityksiä.

Olipa matkailu- tai ravintolayritys megabrändi tai pieni. Sen tulee

•         Saada ihmiset säästämään itseään (engl. Slow-Culture)

•         Saada ihmiset innostumaan! (engl. Get the People Scream!)

•         Saada aikaan kohtaamisia (engl. Making Business by Meetings)!

•         Saada ihmiset viihtymään (Bisnestainment)!

Täydellisessä, edelläkävijä matkailukeskuksessa ei ole kyse siitä, minkä tasoinen elämys- ja kohtaamiskeskus on, vaan tarjoaako paikka mahdollisuudet kohtaamisiin, vihreyteen ja hyvinvointiin. Silti on tarjottava sellaiset olosuhteet, että tilat ja ohjelma saavat yleisöt ja valmentajat (eko)vapautumaan. Parhaimmillaan emansipoituminen tapahtuu silloin kun syntyy spontaaneja avauksia, keskusteluja ja tunteiden osoituksia.

Haaga-Perho on tehnyt huiman työn kotimaisen matkailuelinkeinon laadun nostamisessa. Nyt sen tehtävä on yhdessä omistajiensa, partneriensa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa rakentaa kansainvälistä edelläkävijyyttä.

V.A. Heikkinen Yliopettaja, palveluinnovaatiot
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tutkija, tulevaisuussparraaja, freelancer-toimittaja, tietokirjailija

Trendit kartalle

Trendit

Yleensä jonkin ilmiön pitkän aikavälin kehitystä kutsutaan trendiksi. Aivan kehityksen alkuvaiheessa ilmiö saattaa vielä olla epämääräinen, vaikeasti hahmotettava ja satunnaiseltakin tuntuva.  Havaittu yksittäinen ilmiö voi outoudessaan ja hauraudessaan olla niin kutsuttu heikko signaali, pieni havaittava oraalla oleva muutos totutussa ja tutussa. Yksittäiseksi jäävä heikko signaali ei sinällään kerro mitään suuntaa, mutta useita heikkoja signaaleja yhdistämällä voidaan luoda oletus heikosta trendistä. Se voi tulevaisuudessa muuttua nousevaksi trendiksi ja voimakkaaksi trendiksi tai jopa todella suureksi suuntaukseksi eli megatrendiksi.

 Heikot signaalit

Heikkoon signaaliin liittyy aina epävarmuutta  - nouseeko siitä uusi kehityssuunta vai ei. Trendejä pyritään kuitenkin pyydystämään jo heikoista signaaleista. Coffmanin(1997) mukaan heikko signaali on

• idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön
• uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta
• joskus vaikea huomata "kohinan" ja muiden signaalien keskeltä
• uhka tai mahdollisuus yritykselle
• usein aliarvioitu ihmisten taholta, jotka tietävät asiasta
• omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu valtavirraksi
• edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä

Vastaavasti Elina Hiltusen (Finpro) määritelmän mukaan kysymyksessä on heikko signaali, jos

• se saa kollegat nauramaan  tai vastustamaan sitä kiivaasti
• asia herättää ihmetystä
• kukaan ei ole kuullut asiasta ennen
• halutaan, että kyseisestä asiasta ei puhuta enempää

Heikkojen signaalien metsästys on oleellinen osa edelläkävijyyttä. Mikäli yritys signaaleja yhdistämällä kykenee ennakoimaan heikkoja tai nousevia trendejä ennen kuin kilpailijat sen tekevät, saa siitä yritys kilpailuetua.

Trendikarttaa työstämään

Trendikartalla puolestaan tarkoitetaan eri trendien ja niiden välisten suhteiden graafista esitystä. Tällöin mukana ovat myös trendien heikoista vastasignaaleista nousevat mahdolliset vastatrendit.

Trendikarttoja on sekä kaupallisia, joiden avulla saa hyödyn irti juuri omaan toimintaan, tai yleisiä, jotka myös ovat hyvänä apuna tuotekehityksessä ja kuvaavat laajempaa perspektiiviä. Esimerkkinä vastavoimista ovat vaikkapa huipputeknologian ja kiireisen elämäntavan haastajaksi nousevat slow life, slow food, downshifting, luonnonmukaisuus ja kestävä elämäntapa -trendit. Voimakkaana trendinä tänä päivänä on varmasti kaikkia puhuttava ja kulutustottumuksia muuttanut karppaus.  

Ainoa tyhjä leipähylly näinä aikoina on karppausleipähylly.

Trendikartalla esitetään myös arvio ilmiöiden todennäköisyyksistä ja vaikutuksista, jolloin karttaan voitaisiin ehkä myös yhdistää esimerkiksi PESTEK-malli.

Haaga Yhtymäkin on aloittanut palvelualojen ja erityisesti marata-alan trendikartan työstämisen. Mukavalta työskentelyssä tuntuu se, että osanottajia ohjataan yleensäkin havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla ja altistumaan erilaisille impulsseille kaikilta elämän aloilta. Tarkoituksena on näin laajentaa omaa näkökulmaa. Työn onnistuminen edellyttää, mutta parhaassa tapauksessa se mielestäni myös synnyttää, yrityksen eri tasoille aivan uudenlaista ennakointikulttuuria. Ja salainen tavoite voisi olla jopa uudenlaisen divergentin ajattelun nostaminen perinteisen tieteen ja koulutuksen turruttaman konvergentin ajattelun sijalle.

Trendikartan tekeminen on luovaa, mutta kuitenkin systemaattista työtä, jossa arvioidaan ilmiöiden vaikutuksia ja todennäköisyyksiä. Työ ei ole helpon trendikästä, mutta kun sinulla on tulevaisuutta hahmottava, perusteltu trendikartta kädessäsi, voit ainakin kilpailijoihin nähden olla pro J.

Hannu Nyyssölä

toimitusjohtaja

Haaga Yhtymä

Tulevaisuuden ennakointi

Tulevaisuutemme 2020

Kullanarvoista tietoa tulevaisuudesta saimme Rohit Talwarin kesäkuisessa signaalisessiossa. Ennakointitutkimuksen ennusteet vuoteen 2020 pistivät miettimään. Mitä meiltä kaikilta edellyttää vahvasti nyt jo läsnä oleva kulutustottumus "What I want When I want?". Mielikuvitusta kiihotti myös varmasti jo lähitulevaisuutta oleva hologrammi-laptop, myös personoidut paahtoleivät olisivat aamulla kivoja!

Mutta miten meidän täytyy muuttaa palvelutarjontaamme kun ennuste on että eivät ainostaan lapsemme vaan kaikki nyt alle 50-vuotiaat elävät 90 % todennäköisyydellä 100-vuotiaiksi? Miten tuotteistetaan toimintakykyisten 80 - 100 vuotiaiden palvelutarjonta?

Tulevaisuuden kulutuspäättäjiä ovat tasa-arvoistumisen ja tulotason sekä koulutuksen kehityksen myötä naiset 70% kulutusosuudellaan. Globaalisti tuotteissa ja palveluissa on huomioitava aasialaisten tarpeet sillä sikäläisen keskiluokan arvioidaan huolehtivan vuoteen 2020 mennessä 40% kaikesta keskiluokan kulutuksesta ja kansainvälisestä matkustuksestakin he nappaavat leijonanosan, 75%! Tämä tarkoittanee vaatimuksia paitsi lentoyhtiöiden myös kaikkien muiden palvelutarjoajien valikoimiin. Löytyykö kylpylöistämme aikuisten takit ja tossut kokoa XXXS?



2020 - ota siitä nyt sitten selvää


Trendi - ja signaalipankit avuksi

Olemme Haagassa tarttuneet omalta osaltamme tulevaisuustyöhön.Haaga Yhtymän käyttöön luodaan signaali- ja trenditietopankki, johon päivittyy jatkuvasti 15/30 Researchin kotimaisten ja globaalien tutkimusverkostojen tuottama uusin tieto heikoista signaaleista, mielenkiintoisista ilmiöistä ja trendeistä. Consumer Insight Space -palvelu kerää jatkuvasti, järjestelmällisesti ja laaja-alaisesti trendi-informaatiota mm. kuluttajien arvoista, asenteista, elämäntyyleistä, kuluttamisesta, mediakäytöstä, uusista teknologioista, uusista bisneskonsepteista sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Lisätietoa löydät myös Facebookissa ja Twitterissä. Twitter tarjoaa useamman casen päivässä, kun taas Facebookissa raportoidaan yksi tai enintään muutama vähän taustoitetumpi juttu päivässä.

Twitter-tunnus: @1530TrendCamp

Facebookissa sivu: 15/30 Virtual TrendCamp

Työkaluja ja tietoa piisaa, siispä kotikutoinen ennustajanpallo lelukoppaan takaisin. 

OlePro ja ota tulevaisuuden tuottava tuotteistaminen omiin käsiisi!

Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari