Onko hankkeesi PRO?

Hankkeet ja projektit ovat pahimmillaan kirosanja, mutta parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vieviä työkaluja. Miten tehdä oikeita valintoja hankkeen teemoiksi kun halutaan olla edellävijöitä? Riittääkö luontainen "pro-asenne" ja intuitio, vai olisiko sittenkin niin että tähänkin löytyy systematiikkaa.


Strategian, megatrendien  ja hankkeen yhteys

Kukaan ammattilainen ei halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi. Valtaosa tekee hankkeita, joiden teemat ovat pinnalla. Edelläkävijät sen sijaan katsovat 5-10 vuotta eteenpäin ja valitsevat tuotekehityksen ja hankkeiden teemat strategiat huomioiden. Huomioiko sinun hankkeesi EU tason 2020 strategian linjaukset? Onko suunnittelupöydällä oleva hankkeesi älykäs, kestävä ja osallistava?

Voit myös hakea tietoa tulevaisuuden teemoista ja peilata megatrendejä hankesisältöösi - palveleeko hankkeesi lopputulos tulevaisuuden haasteita? 


Yhdistele ajan trendit  ja asiakastarpeet

Uudet konseptit lähtevät asiakkaan tarpeesta ja palvelee muuttuvaa toimintaympäristöä. Parhaimmillaan voi yhdistellä monta ajan tarvetta yhteen pakettiin kuten SyöHyvin palvelu on tehnyt.Tässä uudessa konseptissa yhdistyvät ekologisuus, luonnonmukaisuus, helppous ja terveellisyys.

Eikä sitten käy niin kuin keskinkertaisissa projekteissa tuppaa joillakin käymään,kuten alla olevan kuvasarjan asiakkaan polussa. Ensimmäinen kuva on se, miten asiakas tarpeensa selitti, muut kuvat miten yrityksen eri osastot asian ymmärsivät tahi hoitivat ja viimeisessä kuvassa, mitä asiakas todella halusi......




Ja mikä se asiakkaan tarve olikaan.......




Yhdessä enemmän, nopeammin, paremmin....

Hankeyhteistyö, niche-osaaminen, kumppanoituminen, koalitiot - yhteistyön merkitys on tänä päivänä suuri. Jos me osaamme jotain tosi hyvin ja te jotain muuta vielä paremmin niin miksi emme löisi hynttyitä yhteen sen sijaan että puuhaamme kukin tahollamme? Yksin tekeminen on sitä paitsi uuvuttavaa ja joskus TOSI  turhauttavaa kuten asian voi myös huumorin keinoin ilmaista.

OlePro-blogi jää kesälomille ja palaa uusin oivalluksin taas elokuussa.

Aktiivista ja aurinkoista kesää kaikille lukijoillemme!


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari





Palveluinnovaatioita lapsille

Olemme yrittäjä-kollegani kanssa pohtineet viime aikoina kovasti maailman menoa. Aivan erityisesti siitä näkökulmasta, olemmeko itse huomanneet riittävästi maailman muuttuneen ja ymmärrämmekö muutosta. On käynyt myös mielessä, onko edes niin tärkeätä ymmärtää muutosta – kun se kuitenkin taas kohta muuttuu.

Oma maailmamme muuttui toden teolla ensimmäisen kerran 2000-luvun aluissa. Silloin nimittäin ryhdyimme yrittäjiksi - ja siihen asti piirtämämme veikeät lapsia puhuttelevat hahmot saivat ensimmäisen kerran mitattavan arvon.

Tuo arvo mitattiin joka kuukausi työstä maksetun palkan muodossa. Palkan maksoivat asiakkaat, jotka tarvitsivat hahmoja puhutellakseen lapsiasiakkaitaan. Tosin tuohon aikaan yrityksissä ei ollut ”lapsi-segmenttiä”, hyvä kuitenkin, jos perheet jollakin tavoin tuli huomioitua markkinointiviestinnässä. Yleisesti oli vallalla käsitys, että lapsille on laitonta mainostaa. Pallomeri taisi olla suurin palveluinnovaatio. Sisäleikkipuistoista ei kukaan osannut vielä edes unelmoida.

Samaan aikaan kuitenkin toisaalla herra nimeltä Alan Bryman julkaisi kirjan nimeltä ”The Disneyization of Society”. Tämä tapahtui luonnollisesti USA:ssa. Edelläkävijyyttämme tuohon aikaan kuvasti se, että olimme löytäneet Amazonista kirjan nimeltä ”Marketing for Children”. Se oli vuodelta 1999 ja tohtori James U. McNealin kirjoittamana. Tämä kirja taitaa edelleenkin sisältää ne kaikki lapsiin kohdistuvan markkinointiviestinnän perusteet, jotka vielä tänäänkin toimivat suunnittelun pohjana.

Vettyneistä elämyksistä palveluosaamiseen

Aika aikaansa kutakin, vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä maailma jatkoi muuttumistaan, (lapsi)perheistä tuli merkittävä kohderyhmä yrityksille, lapsiin kohdistuvat markkinointikonseptit kehittyivät ja – niin, jatkoimme hahmojen piirtelyä. Tosin nykyisin puhumme palvelukonsepteista – hahmot toki itsessään ovat edelleen konseptien sieluina.

Näitä ”konsepteja” tuli lopulta tuotettu vuosien aikana niin merkittävissä määrin, että yritykset kiinnostuivat ottamaan ne mukaan asiakastyytyväisyysmittauksiinsa. Ensimmäiset vuodet antoivat vihreätä väriä, mutta sitten kävi kuten yleensä käy markkinoiden ensitoimijan eduille: erilaisista ”hahmo-konsepteista” tuli perheille standardeja ja palvelukokemuksien elämyksellisyys alkoi vettyä. Jokaisella oli pallomeri, useimmilla myös jonkinlainen oma hahmo. Mutta mitä oli tapahtunut palveluprosessille (joku voisi kutsua tätä palveluasenteeksi!), ei juuri mitään, ja se alkoi näkymään asiakastyytyväisyysmittauksissa. Punaisella.

Massaräätälöintiä ja Disneysaatiota

Oli aika avata kirja nimeltä ”Disneysaatio” ja pohtia se neljää perustetta palvelukonseptin kehityksestä: Temasointia (themes), hybridikulutusta (hybrid consumption), kaupallistamista (merchandising) ja esittävää työtä (performative labour). Oli aika alkaa pohtia palveluiden massaräätälöintiä Disneysaation oppien pohjalta.

Tältä pohjalta myös itse palasimme, tässä muuttuvassa maailmassa, yli vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen: On aika perustaa taas uusi yritys. Mutta tällä kertaa se keskittyy palveluosaamisen kouluttamiseen ja siihen, miten lapsiperheitä voidaan palvella paremmin tällä kuluvalla muutoksen vuosikymmenellä. Punainen on taas saatava vihreäksi!

Teemu Koho

Co-founder, toimitusjohtaja Kids Factory –ryhmä

”Kuinka palvella lapsiperheitä oikein?” –projektin projektijohtaja. Tekesin vapaa-ajan palvelut –ohjelman rahoittamana.

Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä

Lapsuuteni ympäristö oli maalaiskylä Könkäällä, jossa elettiin lähes luontaistaloudessa. Ympäristö tekemiseen oli luova ja kannustava. Kuusitoistavuotiaana lähdin ovet paukkuen ja sanoin äidille linja-autopysäkillä:  ”Muista että niin makaan kuin petaakin ja teidän rahojanne en tarvitse!” ”Kyllä maailma opettaa !”oli vastaus. Näillä opeilla on menty.

Yritystoimintani alkoi porogrillistä, lomakylästä ja sittemmin hotellista. Ostin lomakylän ilman yön vanhaa satasta, lupauksena pankille oli vain tahto ja usko omaan ammattitaitoon. Itse elin lapsilisillä seuraavat 6 vuotta. Tänään meillä on Levillä 14 ravintolaa, yhteensä 4500 ravintolapaikkaa, ja 450 petipaikkaa hotelleissa, hyvinvointiosasto,  LeviFysio, Day Spa Shopporo, ja ohjelmapalvelukeskus Taivaanvalkeat ja Tonttula. Lisäksi Kemissä hotelli ja viisi ravintolaa.

Kyseenalaistaminen on tärkeää

Kyseenlaistamisen ajatuksen sain jo lapsuudenkodistani, kun turkulainen isoisä opetti meille lapsille kauniita pöytätapoja kun samaan aikaan lappalainen äijini kilpaili lastensa kanssa siitä, kuka ryystää pisimpään teevadilta kahvia. Jo silloin oivalsin, että erilaisuus kiehtoo ja siitä olenkin kehittänyt Hullu Poron liikeidean. Toisen mielestä väärä voi olla toisen mielestä hauska tai jopa oikea.

Tänään omassa bisneksessäni haluan kyseenalaistaa kaiken ja aina. Voiko tehdä noin, vai tehdäänkö niin kuin on aina ennen tehty.  Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Matkailussa, jossa koko maailma on isona pelikenttänä, on vain keksittävä ideat ja pystyttävä poimimaan ne, joiden kanssa voi ja on järkevää tehdä bisnestä. 

Silloin, kun koko Suomen yritysmaailma halusi ulkoistaa toimintansa, halusimme tehdä kaiken toisin. Urakoimme rakennuksemme itse, teimme pienen pesulan, leipomon  ja mainostoimiston omiin tarpeisiimme. Hoidamme kirjanpidon ja palkanlaskennan itse. Näin olemme tehneet tulosta ja kasvattaneet liikevaihtoa.



Hullu Poron uutuuksia tälle keväälle olivat mm. Hullu Poro News, Radio Hullu Poro ja hulluporolaisia kouluttava Poro-Opisto



Levillä myymme alppikisoja ilman alppeja, viileitä kesäöitä Arabeille ja yötä päivänä Jenkeille. Voimme tehdä intialaiselle tuotteen hiljaisuudesta ja britille olemme onnistuneet myymään pimeintä, kylmintä kaamostamme  taianomaisena Winter Worderlandina. Japanilaiselle revontulen näkeminen on rakkauden täyttymys.  Venäläiset löytävät Napapiirin pohjoispuolelta pohjoisen glamourin. Asiakkaat ajattelevat että olemme maantieteellisesti kaukana, mutta ajallisesti olemmekin lähellä, vain 15 minuutin matkan päässä kansainvälisestä, Kittilän lentokentästä.

Edelläkävijä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa

Tänään luomme ihan uusia matkailun innovaatioita seuraavalle 5-10- vuotisjaksolle Tekesin valmistelurahoituksella. Ken elää, se näkee mitä tuleman pitää.

Edelläkävijä on se, joka ensimmäisenä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa. Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä.

Kirjoittaja on Päivikki Palosaari

Hullu Poro Oy ja Raatihuoneravintolat Oy
toimitusjohtaja, omistaja, yrittäjäneuvos

Ekana on kiva olla

Jokainen tietää, mistä Charles Lindbergh tuli kuuluisaksi. Hän lensi ensimmäisenä yksin yli Atlantin. Mutta kuka mahtoi olla Bert Hinkler? Hän lensi toisena yksin yli Atlantin. Ja EVVK.

Edelläkävijyys vaatii rohkeutta ja riskinottokykyä. Perässä hiihtäminen on turvallisempaa. Edelläkävijä epäonnistuu usein. Se on välttämätöntä tulosten saavuttamiseksi. NHL-jääkiekkosarjan kaikkien aikojen paras maalintekijä on Wayne Gretzky. Mutta kuka on ampunut eniten ohi maalin? Samainen Gretzky.

Edelläkävijyys edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Kolumbus aikoinaan päivällispöydässä kysyi, miten kananmunan saa pysymään pöydällä pystyssä, ja kun vastausta ei kuulunut, hän iski sen kärki edellä pöytään niin, että kuori rikkoutui. Siinäpä se. Pöytäseurue kommentoi, että tuohon nyt  pystyy kuka vaan. Jolloin Kolumbus kysyi, että mitenkäs kananmuna saadaan pysymään yhtä aikaa ohuella ja paksulla päällä. Taas hiljaisuus. Kolumbus iski kananmunan kapea pää edellä vierustoverin päähän.

Jos ei keksi ihan uutta, voi saada ihmeitä aikaan yhdistelemällä olemassa olevaa ennakkoluulottomalla tavalla. Mielestäni huippujuttu on Kimmo Pohjosen produktio, jossa yhdistetään haitarinsoitto ja paini.  Siinä kaksi miestä painii trikoissa ihan oikean oloisesti korkeatasoisen haitarimusiikin säestyksellä. Esityksestä voi nauttia Turussa, jossa se on otettu osaksi kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa.

Maistuisikohan Dijon -sinappi jäätelön kanssa?

Kirjoittaja on MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen

Tuunatut tuotteet

Tuotekehitys on prosessi

Tuotekehitys on ehkä yksi haastavimmista yrityksen toiminnoista. Joillekin yrittäjille uudistuminen ja kehittäminen ovat luontaisia asioita, ja tuotteet ja palvelu kehitetään "lennossa". Toisille palvelujen ja tuotteiden uudistaminen avautuu paremmin systematisoituna toimintana, vuosikellotettuna yrityksen muiden avainprosessien tavoin. Niin tai näin, kyseessä on yksi tärkeimmistä yrityksen prosesseista, etenkin edelläkävijyyttä tavoitteleville!

Asiakas mukaan tuotekehitykseen

Aina asiakkaan mukaan ottaminen tuotekehitykseen  ei tuokaan toivottua tulosta - asiakas haluaa tuotekehitysvaiheessa asioita, joita hän ei sitten olekaan halukas ostamaan. Coca-Cola teki tuotekehityksensä by the book uudistaessaan Cola-juoman reseptia - mutta epäonnistui, koska mielikuva on osiensa summa ja siten brändi vahvempi kuin yksi valintakriteeri, kuten maku.

Jos johdat palveluyritystä tai sen tuotekehitystä,  suosittelen em. esimerkistä huolimatta asiakkaan ottamista mukaan tuotekehitykseen useilla tasoilla. Jos olet matkailuyrittäjä, voit aktivoida kansainvälistä kuluttaja-asiakasta antamaan palautetta TripAdvisoriin ja kerätä asiakaspalautetta  matkailijoilta LaatuVerkkoon. Erilaisilla tutkimusalustoilla voi tehdä tuotekehityskampanjoita kuten tekevät Suomen kulttuurikohteiden laatupilotit. Katso esimerkiksi, miten Turun Lastenlinnaa kehitetään DQN-tutkimusalustalla. Kilkkaa itsesi tuotekehityssivuille, anna ideasi ja voita kulttuuriviikonloppu kahdelle! Toimialasta riippumatta sitouta osaajia hallitustyöskentelyyn tai kokoa heistä yrityksellesi Advisory Board.

Poimi työkalupakkiisi!

Viime blogissani lupasin kertoa, miten hullujakin ideoita voidaan konkreettisesti  kehittää. Yksi hyvä tapa villien ideoiden haltuunottamisessa on hakea tuoteideoiden kehittelyyn TEKESin valmistelurahoitusta. Muutaman kuukauden hallitulla työllä voit jalostaa yrityksesi työntekijöiden erikoisetkin ideat toteuttamiskelpoiseen kuntoon. Workshopit asiantuntijoiden ohjauksessa ja ideoiden jalostaminen hankesuunnitelman muotoon antavat tuotekehityksellenne siivet! Seuraavassa blogissani lisää siitä, miten hankkeistetaan edelläkävijyys - onko hankkeesi Pro?

Omatoimiseen tuotekehitykseen on  työkaluja saatavissa netistä veloituksetta - kuten tämä Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutin Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan Tuotekehitystyökalut.


Tsemppiä kaikille tuotekehittäjille - OlePro!


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari

Edelläkävijän yksinäisyys

On hienoa olla pro. Paitsi silloin, kun se on yksinäistä.

Edelläkävijyys kertoo innostuneisuudesta, luovuudesta ja päämäärätietoisuudesta. Edelläkävijä ideoi, ottaa riskejä ja näyttää muille suuntaa. Edelläkävijän tunnistaa motivoituneisuudesta, muutoshalukkuudesta, aloitteellisuudesta ja visiointikyvystä.

Edelläkävijän persoona ja motivaatio

Yksilöpsykologian kannalta katsottuna edelläkävijää motivoi ennen muuta oma sisäinen tavoitteellisuus ja siihen liittyvät ponnistelut sekä omaan persoonaan kohdistuvat orientaatiot, kuten minäkäsitys, omanarvontunto ja tehokkuususkomukset. Näiden sisäisten seikkojen ajamana jotkut henkilöt joko tiedostamattaan tai tietoisesti ottavat tavoitteekseen ja toimintatavakseen edelläkävijyyden. Heillä on draivia. 

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että todellinen edelläkävijä kokee usein myös yksinäisyyttä. Mikäli edelläkävijä ei saa omasta ympäristöstään aitoa ja riittävää vastakaikua ideoilleen, hän turhautuu ja kokee oman sisäisen maailmansa ja ympäristönsä välisen epätasapainon vuoksi henkistä orpoutta. Kun edelläkävijä jätetään yksin, vaarana on, että motivaation vireys laskee, päämäräsuuntautuneisuus heikkenee ja ponnistus suuntautuu toisaalle (motivaatioteoreettinen systeemiorientoituneisuus).

Yritys edelläkävijänä

Yritys- ja organisaatiotasolla edelläkävijyys puolestaan tähtää erilaisuuteen. Kun kehitetään uutta, tavoitteena on tunnistaa markkinoilla olevia aukkoja ja täyttää nuo aukot omalla uudella konseptilla. Uusien tuotteiden tai toimintatapojen tulee poiketa totutuista. Sen vuoksi edelläkävijäyritys saattaa erikoistua yhä kapeampiin lokeroihin (niche market) tai yllättäen laajentaa käsitystään omasta sektoristaan, esimerkki kapakkamaailmasta: ravintoloitsijan pelastus.

Edelläkävijäorganisaation yksinäisyys pohjautuu tuotekehityksen epävarmuuteen ja samanaikaiseen yrityssalaisuuden säilyttämiseen. Onko tuote tarpeeksi erilainen, antaako se lisäarvoa, jotta differentointi toimisi kilpailuetuna? Kuinka kauan tuote myy hyvin ennen kuin kilpailijoilla on sama tuote ja seurauksena on raastava kustannustehokkuuskilpailu. Edelläkävijäorganisaatio ei kilpailuetusyistä aina voi testauttaa ajatuksiaan vertaisverkostoissa, jolloin saattaa tuntua siltä, että yritys on hyvin yksin tehdessään markkinatutkimustaan ja tulevaisuuden ennakointiaan. Tähän asiaan palaamme blogeissamme.

Jaettu yksinäisyys

Edelläkävijän yksinäisyys ei kaikille ole tabu. Siksi on mahdollista sekä yksilötasolla että yritystasolla etsiä luotettavia, asiantuntevia kumppaneita ja partnereita, joiden kanssa edelläkävijä voi rauhassa sparrata ajatuksiaan ilman pelkoa yksilötason tuen puutteesta tai yritystason kilpailuedun menettämisestä.

On hienoa olla pro. Varsinkin silloin, kun ei tarvitse jäädä yksin!

Kirjoittaja on Haaga Yhtymän toimitusjohtaja KTT, HTM Hannu Nyyssölä

Ole(tko) Pro verkkokauppiaanakin?

Tiesitkö, että sijalla 1. on niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten verkkokauppaostoissa komeilee matkailu ja matkustaminen?  Silti me edelleen ryvemme mitä alhaisimmissa lukumäärissä pk-matkailuyritysten verkkokauppojen määrässä. Missä mättää?

Turhaanpa tässä lähden syitä ja ongelmia luettelemaan, koska lista olisi tolkuttoman pitkä. Sen sijaan esitän ratkaisuja, kuten me Sähköinen Liiketominta Suomi Oy:ssä yleensäkin teemme.

Matkailun tulevaisuuden verkkokaupan pääteemat ovat tehokkuus ja elämyksellisyys sekä henkilökohtainen palvelu

Verkkokauppa avaa mahdollisuuden tehokkaaseen kohdennettuun suoramyyntiin ja tarjoaa runsaasti työvälineitä jakelukanavien käyttöön. Kohderyhmäpohjaisesti valitut sähköiset jakelukanavat yhdessä vahvan internet-markkinoinnin kanssa tuovat tehokkuutta ja kasvua bisnekseen yrityksen koosta riippumatta.

Pelkät hyvät tuote- ja palvelukuvaukset verkkosivuilla eivät enää tänä päivänä riitä. Tuotetta on pystyttävä elämyksellistämään myös verkossa. Hyviä esimerkkejä löytyy jo suomestakin, http://bit.ly/gp4NTc ja ulkomailta www.vocationvacation.com/ 

Kohti henkilökohtaisempaa palvelua

Tiesitkö, että vain harva asiakkaistasi tyytyy soittamaan asiakaspalveluun kysyäkseen lisää, mikä tuotetta tai palvelua ei ole verkkokauppasi hyllyllä? Matkailuyritysten tulisi siirtyä henkilökohtaisempaan ja kohdennetumpaan asiakaspalveluun verkossa. Meidän mielestämme tämä tarkoittaa vähintään viiden (5) erilaisen sähköisen asiakaspalvelukanavan käyttöä perinteisen rinnalla. Mitä nämä kanavat sitten voisivat olla? Niistä päättää asiakkaasi!

Haluathan olla Pro verkkokauppiaanakin?

Jos vastasit myöntävästi, voit olla yksi Matkailualueen sähköisen liiketoiminnan eksperteistä. Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus ja Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy ovat rakentaneet 3 päiväisen matkailualueen sähköisen liiketoiminnnan ekspertti -koulutuksen, johon mahtuu mukaan vain 20 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen koulutukseen päättyy perjantaina 6.5.2011.

Ole Pro verkkokauppiaanakin. 

Kirsi Mikkola
sähköisen kaupan kouluttaja ja konsultti
Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
www.liiketoiminta.info