Irtiottoja

20 vuotta sitten Levi oli pieni, mutta nouseva matkailukeskus keskellä pahinta lamaa. Mutta jo silloin Levillä tehtiin asioita eri tavalla kuin muualla. Vaikeina vuosina kunta hankki velalla edullisesti maa-alueita, kaavoitti ja rakensi infrastruktuuria, jolloin parempien aikojen tultua kunnan tonttivaranto oli hyvä ja kauppa kävi. Laman keskellä hissiyhtiö osti muualla Suomessa konkurssiin menneitä hiihtokeskuksia, purki hissejä ja pystytti ne uudelleen Levin rinteille. Samoihin aikoihin syntyi myös Lapissa täysin uudenlainen ravintolakonsepti Hullu Poro, joka taitavasti yhdisteli Etelä-Suomen ravintolatrendejä ja Lapin tunnelmaa. Vaikka kilpailijat muualla Suomessa ja Lapissa sulkivat ja supistivat toimintojaan, Levi kasvoi.  Levillä vitsailtiinkin, että jos lama tarkoittaa tällaista kasvua niin jatkukoon se pitkään. Henkinen irtiotto vanhasta ja tavanomaisesta tavasta tehdä asioita oli alkanut.

Näkymää Levikeskuksesta

Nousu johtavaksi matkailukeskukseksi

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin elämme jälleen irtioton aikaa. Väliin on mahtunut paljon edelläkävijyyttä kuten alppihiihdon maailmancup –kilpailut, Suomen ensimmäinen gondolihissi, suomalaisittain uudentyyppinen tiivis kyläkeskusta ja hiihtomatkojen myynnin käynnistäminen ulkomaalaisille matkanjärjestäjille ensimmäisenä Suomessa. Samalla Levi on kasvanut, kehittynyt, ammattimaistunut ja monipuolistunut. Levistä on tullut Suomen johtava matkailukeskus. Vaikka edelläkävijä katsoo eteenpäin, johtaa ja luo uusia trendejä toimialallaan, on hyvä aika ajoin tarkastella myös menneisyyttä. Mikäli edelläkävijyyttä ei yrityselämässä pysty kanavoimaan myyntiin tai kasvuun, voi sen tärkeyden kyseenalaistaa. Levillä viime vuosina tehdyt ja monien mielestä jopa huonosti ajoitetut investoinnit ja uutuudet ovat alkaneet toimia eduksemme. Haastavina aikoina ihmiset valitsevatkin entistä huolellisemmin matkakohteensa ja vaativat rahoilleen parasta vastinetta ja monipuolisimpia palveluita. Näitä olemme Levillä edelläkävijyyden nimissä pyrkineet rakentamaan.   

Kasvulla kaulaa muihin

Matkailutilastoja, joissa pystytään vertailemaan eri keskuksia keskenään on valitettavan vähän. Eräs sellainen on kuitenkin hotellien yöpymisvuorokaudet. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 Levin hotelliyöpymisten kasvu (9,1%) oli yli tuplasti suurempaa kuin Suomessa keskimäärin (4,2%) ja Lapin hotelleihin verrattuna vieläkin vaikuttavampaa (2,5%). Tärkeä on myös fakta, jonka kaikki tiedämme: Lapin ja Levin matkailun kasvu tulee jatkossa suurelta osin ulkomailta. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Levillä 19,4 % kun Suomen hotellien kasvu oli keskimäärin  10,2% ja Lapissa 8,9%. Kotimaan kasvu Levillä oli ”vain” 4,4%, mutta yli kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna (2%) kun taas lappilaiset hotellit rekisteröivät 10,8% vähemmän yöpymisvuorokausia vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Katsottaessa hieman pidemmän aikavälin kehitystä niin vuodesta 2006 vuoteen 2011 Levin hotelliyöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet n. 100 000. Samaan aikaan Lapin kaksi seuraavaksi suurinta matkailukeskusta ovat polkeneet paikallaan tai jopa kutistuneet. Kuluvan vuoden tammikuun hotellitilastot näyttävät kehityksen jatkuvan. Levin hotellien yöpymisvuorokaudet kasvoivat edellisvuoden tammikuusta yli 10 000:lla (25,9%) ja ulkomaiden kasvu oli jopa  38%. Voidaankin sanoa, että irtiotto on jälleen tapahtunut.

Aina vaan paremmin

Edelläkävijyys velvoittaa myös siihen, että menneisyyteen ei saa jäädä kiinni eikä menestykseen tuudittautua. Muistan vieläkin elävästi kun ensimmäinen maailmancup-viikonloppu oli juuri päättynyt. Tanja Poutiainen oli voittanut ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupin osakilpailun ja vielä kotikisassa. Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS oli tyytyväinen järjestelyihin, lehdistö hehkutti kisaviikonloppua ja yleisökin nautti näkemästään.

Tästä huolimatta puoli tuntia kisan jälkeen olimme jo suunnittelemassa seuraavaa tapahtumaa ja toimenpiteitä mitä piti tehdä vielä paremmin.

kirjoittaja on Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Töyrylä

Rajattomat mahdollisuudet

Oletko nähnyt elokuvan Miehet jotka vihaavat naisia? Kyseessä on ruotsalaisen kirjailijan Stig Larssonin menestysromaaniin perustuva elokuva, joka yhdessä kahden jatko-osan kanssa muodostaa kuuluisan Millennium-trilogian.

Yli 20 miljoonaa ihmistä ympäri maailman on nähnyt trilogian elokuvissa ja se on julkaistu myös DVD:llä ja tv-sarjana. Kansainvälinen medianäkyvyys on ollut valtaisa. Mitä olisikaan maksanut saada vastaava näkyvyys ostamalla mainosaikaa?

Tukholmassa ja sen ympäristössä kuvatut elokuvat ovat lisänneet naapurimaamme pääkaupungin tunnettuutta kiinnostavana matkakohteena. Yli 10 000 matkailijaa osallistuu vuosittain Tukholman kaupunginmuseon järjestämille Millennium-kierroksille, elokuvan kuvauspaikat osoittavaa karttaa on myyty tuhansia.

Michael Nykvistin ja Naomi Rapacen tähdittämät elokuvat ovat vieneet Tukholman ja koko Ruotsin kansainvälisen elokuvateollisuuden maailmankartalle eli tehneet naapurimaastamme kiinnostavan kuvauspaikan kansainvälisille elokuvatuotannoille.

David Finchin Hollywood-version The Girl with the Dragon Tattoo arvioidaan tuovan Tukholman alueelle satojen miljoonien eurojen arvosta lisänäkyvyyttä ja lisäävän matkailijamääriä 3-4 prosenttia.     

Oppia Suomeen?

Cloudberry Communicationsin paikan brändäämisen strategioihin erikoistunut analyytikko Joakim Lind saapuu 18.4. Rovaniemellä järjestämäämme Creative Lapland –seminaariin, jossa hän kertoo millaista taloudellista ja imagollista lisäarvoa elokuvatuotannot ovat tuoneet Ruotsille.

Seminaarissa kuulet myös millaisia mahdollisuuksia muuttuvat markkinat ja peliteollisuus tuovat matkailuun ja vapaa-ajan toimialoille, millainen on elämysten ansaintalogiikka ja kuinka kilpailussa venäläisasiakkaista pärjää?

Haastammekin matkailualaa katsomaan alan kehittämistä yli toimialarajojen kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Tiedon ja tuttavuuksien lisäksi on luvassa hersyttelyä kaikille aisteille. Tule mukaan inspiroitumaan!

Tuija Kauppinen

Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOssa, joka toteuttaa kansallista, TEMin rahoittamaa Matkailun ja elämystuotannon OSKE-ohjelmaa Lapissa.

LEO hallinnoi Suomen ja Lapin elokuvakomissioita, jotka tekevät systemaattista työtä kansainvälisten tv-, elokuva- ja mainostuotantojen houkuttelemiseksi maahamme.

Vihreä autovuokraamo

Autonvuokrausalalla kilpailuetuja on haettava kiivaasti siinä missä muissakin bisneksissä. 

Europcarin ylivoimatekijänä Suomen markkinoilla on alan paras ja laadukkain kalusto tarjoten asiakkaille saman laadukkaan tuotteen kaikkialla Suomessa. Kaluston keski-ikä on noin seitsemän kuukautta, joten asiakkaiden käytössä ovat viimeisimmällä turvallisuusteknologialla varustetut autot.

Europcarin päämaja omine huoltotiloineen Aviapoliksessa



Europcar huolehtii kaikista asiakkaistaan 24 tuntia vuorokaudessa ja takaa matkan jatkumisen kaikissa tilanteissa. Autoja pystytään siirtämään sinne, missä niillä on paljon kysyntää vaikkapa suuren paikallisen tapahtuman aikana.

Miten tehokkaasti, turvallisesti ja laadukkaasti yrityksessänne autoillaan?

Säästömahdollisuudet selville

Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua mahdollisuuksia säästöille. Yrityksen kannattaa omistaa / leasata vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö. Ruuhka-ajan kalustoa kannattaa täydentää vuokrakalustolla. Vuokra-auton käyttö puolustaa paikkaansa etenkin sellaisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa vaihdella paljonkin vuodenajan tai muun sesongin mukaan. Samoin yrityksissä, joissa kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee ja erikokoisille tavara-autoille on tarve, vuokraaminen on usein paras ratkaisu.

Vuokraa auto projektille!

Vuokra-auto soveltuu erittäin hyvin myös projekteihin, joiden lopullinen pituus ei ole selvillä. Tietyn minimiajan käytön jälkeen auton voi palauttaa heti projektin loputtua, eikä yrityksen tarvitse maksaa "seisovan" auton kustannuksia. Vuokra-autokalusto on myös hyvä vaihtoehto yritystoimintaa aloitettaessa tai laajennettaessa. Tällöin ei tarvitse sitoa pääomaa kiinni autokalustoon, mikäli kaluston lopullinen tarve ei ole vielä selvillä.

Vihreät kalustovalinnat, laadukas toiminta

Europcarilla tiedostamme toimintamme ympäristövaikutukset ja huomioimme ne. Toimintaamme ohjaa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Olemme määrittäneet ympäristöpäämäärät, joiden toteuttamiseksi meillä on ympäristöohjelma. Olemme Suomen ainoa autovuokraamo, jolla on ISO:14001 Ympäristösertifikaatti sekä Laatutonnin pohjalta rakennettu ISO:9001 Laatusertifikaatti. Nämä sertifikaatit ovat todiste vastuullisesta tavastamme toimia sekä asiakkaiden että ympäristömme hyväksi.

Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Palvelemme asiakkaitamme yli 30 paikkakunnalla, ja palveluksessamme on 180 autonvuokrauksen ammattilaista. Suomessa Europcarin lisenssioikeuksien haltija on Interrent Oy, joka on toiminut jo vuodesta 1967.

Kirjoittaja on Operations manager Jukka Ekholm

Interrent Europcar on myös Haaga-Perho Partner Edelläkävijä

BRÄNDI EDELLÄ

Olin muiden kollegojeni kanssa tänään innolla kuulemassa tuloksia Haaga-Perhon bränditutkimuksesta. Brändi on mielikuva asiakkaidemme aivoissa siitä, millaisia olemme. Haluamme tietenkin, että mielikuva kehittyy valitsemamme strategian ja tavoittelemamme vision suuntaisesti. Haluamme olla valittujen asiakkaidemme mielessä kirkkaampia, komeampia, kaikkivoipaisempia. Kukapa ei?

Edelläkävijä rakentaa jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan

Brändityö haastaa edelläkävijän. Innovatiivisuus, innostavuus, aktiivisuus, luova hulluus, uusiutumiskyky - tätä kaikkea odotetaan. Kuitenkaan unohtaa ei sovi laatua, luotettavuutta, ja vakuuttavaa mainetta. Vaikka toimintaympäristöjen muutos on hektistä ja jatkuvaa, edelläkävijän tulee jatkuvasti rakentaa omaa tulevaisuuttaan sen sijaan, että puolustaisi menneisyyttään. Brändi ei pärjää ilman jatkuvaa innovatiivisuutta. Uusi tuote  tai palvelun uusi ominaisuus tuo brändille vahvistusta ja yritykselle rahaa vain, kun se tuo asiakkaalle  todellista lisäarvoa

Useimpien yritysten menestys perustuu siihen kuinka hyvin ne pystyvät kommunikoimaan kohderyhmiensä kanssa. Tässä tehtävässä brändillä - sen rakentamisella, kehittämisellä ja johtamisella - on ratkaisevan tärkeä merkitys.

To Market  – Market To – Market With

Asiakkaiden käyttäytymismallit ovat nopeasti pirstaloitumassa, näin ollen markkinoija ei voi enää tehdä yleistyksiä asiakkaistaan. Tuotelähtöisyys (To Market) jäi 1980-luvulle, ja useamman vuosikymmenen meitä kannattanut asiakaslähtöisyys ja  -keskeisyys (Market To) onkin nyt passe`. Nyt pitää olla tarina ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa! Arvo-ja tarinalähtöisyydestä (Market With) kumpuava yrityksen tarinaidentiteetti tulee näkyväksi erilaisilla kerronnan keinoilla, erityisesti visuaalisilla keinoilla. Kaikki yrityksen palvelut suunnitellaan vahvistamaan tarinaidentiteettiä. Tässä palvelumuotoilu on avuksi.

Palvelut ja tuotteet muotoillaan kertomaan tarinaa

Kuluttajamarkkinoilla jogurttia voidaan myydä useampaankin eri vaivaan: tietyn jogurtin syönti palauttaa sinut lapsuutesi kesiin ja olet taas onnellinen ja vapaa huolista – valitsemalla toisen jogurtin vatsasi pienenee silmissä ja ruoansulatusvaivat ovat historiaa. Miten sinä arvotit viimeksi valintasi jogurttihyllyn edessä - ostitko jogurttia, vilpitöntä onnea  vai vähemmän turvotusta?

Arvo-ja tarinalähtöisyys ei sinällään ole aivan tuore asia. Aikoinaan jo vuosia sitten Nokia valitsi arvolähtöisyyden tuotantolähtöisyyden sijaan. Se ei tyytynyt vain valmistamaan matkapuhelimia vaan lähti tunnebisnekseen, auttamaan ihmisiä pitämään yhteyttä toisiinsa - "Connecting people".

Matkailussa arvomuutos on hyvin nähtävissä nykyajan hiihtokeskuksissa. Palvelutarjonnan monipuolistaminen on tullut jäädäkseen. Perinteisistä hiihtokeskuksista on tulossa ajanviettokeskuksia, akkulataamoja, joissa laskettelu on vain yksi huvittelun muoto talviaikaan ja joissa viihdytään myös kesällä.

Apostolit ja yhteisöt markkinoijina

Market With- strategiassa yritys rakentaa tavoitteellisesti verkostoja ja yhteisöjä jotka vahvistavat haluttua brändiviestiä, asiakkaat toimivat apostoleina. Hyvin useat meistä jo liikehtivät jonkin yrityksen puolesta  -  mieti vaikka hetki mitä yrityksiä ja yhteisöjä sinä olet tykännyt Facebookissa, ja keiden toimijoiden viestejä jaat statuksessasi?

Edellläkävijyyttä edistääksemme tarvitsemme siis tuoteinnovoinnin sijaan arvoinnovointia. Aloita vaikka kertaamalla Sinisen Meren strategia tällä videolla 3 minuutissa!

Anne Lukkarila, kehitysjohtaja Haaga-Perhossa

Kehitä keskustelulla!

Alkuvuosi on monessa organisaatiossa kehityskeskustelujen aikaa. Niin meilläkin.  Jokaisen 20 keskustelun jälkeen olen pohtinut aina kahta asiaa; tuntuuko keskustelun jälkeen hyvältä ja mitä sen avulla sitten saatiin kehitettyä?

Välittömän fiiliksen toki näkee naamasta – ei aina tosin – mutta voisihan sitä mitatakin. Tutkimuspäällikkömme kehitti tuossa talvella fiilismittarin FeelRes ja sitä aion kokeilla seuraavalla kierroksella.

Mutta ne pitkän aikavälin tulokset? Miten monessa organisaatiossa on oikeasti mietitty, mihin kehityskeskusteluilla pyritään ja mitä niillä tulee saavuttaa? 21 hengen organisaatiossa prosessiin kuluu kuitenkin yhteensä lähes kuukausi mies- ja naistyöaikaa. Keskustellaanko, koska niin tehdään hyvissä organisaatioissa vai koska on kiva saada edes kerran vuodessa jutella ihan rauhassa? Ja olisiko tuo jälkimmäinen ihan riittävä syy?

Olen joskus aikataulujen paineessa pyöritellyt ajatusta siirtymistä ryhmäkehityskeskusteluihin. Tiimiorganisaatiossa se olisi varsin luonteva tapa käydä läpi menneet ja tulevat, sopia mittareista ja tekemisistä. Mutta olen mustasukkainen. En halua luopua noista kahdenkeskisistä hetkistä omien ihmisteni kanssa. Niinpä päätinkin että keväisten henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi käyn syksyllä keskustelut tiimien kanssa. Se osuu luontevasti seuraavan vuoden suunnittelun lomaan ja silloin voimme vielä yhdessä miettiä kunkin tiimin näkökulmaa yhteisiin tavoitteisiin.

Jokaisesta käymästäni keskustelusta on virinnyt uusia ideoita, olen saanut uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita omaan toimintaani. Osa konkreettisia, jotka on jo pantu toimeksi ja osa henkimaailman juttuja, jotka vaativat näitä leppoisia sunnuntai-aamuja työstyäkseen eteenpäin.

Tulosten saavuttamiseksi on aina sovittava tavoitteet ja tehtävä toimintasuunnitelma, pelkkä keskustelu ei riitä. Ja tulosten saavuttamiseksi on kummankin osapuolen tosissaan sitouduttava tavoitteisiin ja tekemiseen.

Niinpä ennen seuraavaa keskustelukierrosta suosittelen vilkaisua osoitteeseen http://kehityskeskustelu.wikispaces.com/home. Myös Pekka Järvisen ”Menestyvän työyhteisön pelisäännöt” on oivaa luettavaa kun hakee keinoja ja uskon vahvistusta.

Kirjoittaja on Tiina Lähteenoja-Niemelä, Haaga-Perhon johtaja

Fantasian voima

Joulun aika saa mielikuvituksen liikkeelle, ainakin lapsilla. Pimeys laskeutuu ja tontun hiippailun ääniä voi kuulla ikkunan takaa. Ja aamulla jäljet ovat ilmestyneet vasta sataneelle lumelle. Mielikuvituksemme on valtava voimavara. Sanotaan että joillakin sitä on, ja jollain ei. Se ei pidä paikkaansa. Kaikilla on mielikuvitus, sitä ei vain ehkä muisteta käyttää. Tämän huomaa jokainen lukiessaan kirjaa ja todetessaan siitä tehdyn elokuvan tylsäksi. Miten voisimme aktivoida tätä voimavaraa?



kuva: Fantasiarakenne

Elämyksien tuottamisessa visuaalinen ja näkyvä ympäristö on tunnelman tuottamisen kannalta usein se voimakkain tekijä, vaikka kaikkia aisteja stimuloiva tila on vielä parempi. Mutta ääni tai tuoksu ei yksin riitä, jos lähtökohtana on valkoseinäinen laatikko varustettuna loisteputkilla. Niin kuin kärjistetysti suurin osa monista kauppaan ja matkailuun liittyvistä asiakastiloista vieläkin on. Tehtävämme olisi luoda mieleenpainuvia kokemuksia asiakkaille, mutta visuaalinen laatu on muutakin kuin kiiltävä parketti ja uusin kohokuviollinen tapettikuosi. Museot ja näyttelytilat ovat esimerkki tiloista, joissa on siirrytty hallittuihin valotiloihin ja teeman mukaan toteutettuihin rakenteisiin. Miksi sama idea ei toimisi laajemminkin?

Teemoittamisen ideologia on pitkälti Walt Disneyn luoma käsite ja Disneyland ensimmäinen virallinen teemapuisto. Disneyn esikuvia olivat vuosisadan alun maailmannäyttelyt sekä Coney Islandin huvipuistot, joissa teemoituksia jo käytettiin. Ne eivät kuitenkaan muodostaneet kokonaisuuksia. Walt Disneyn mukaan rakenteilla tuli olla vahva visuaalinen viesti. Teemapuisto on kokonaisuus, jossa tarina yhdistyy teeman kautta kaikkeen rakennettuun ja koettavaan ympäristöön (Gottdiener 1997). Teeman lisäksi visualisoitava ympäristö tarvitsee tarinan, joka kertoo mitä tapahtuu. Ilman tarinaa, ei ole mitään, mitä vastaan suunnitelmaa voi peilata (Klingmann 2007). Skenografia yhdistää nämä tekijät yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin lavastus on parhaimmillaan kuin koettava tunnetila.

Fantasiarakenne Oy:llä on oma metodi tuoda elämyksellisen tilan skenografia nähtäväksi ja koettavaksi. Se yhdistää teatterin skenografian ja elämystalouden uusimmat trendit ymmärrettäviksi osakokonaisuuksiksi, jotka lähtevät liikkeelle paikasta ja tarinasta. Osatekijöitä tarkastellaan visuaalisuuden, tunnelmallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, jotta toteutettava tila näyttää, tuntuu ja toimii elämyksen kannalta oikein. Joulupukin kammari Rovaniemellä on yksi esimerkki tilasta, jossa nämä metodit toimivat käytännössä. Walt Disneyn sanoin:”If we lose a detail, we lose it all”.

Joulupukin kammarin erityispiirteenä oli tuoda Joulun tarinaan uusia ulottuvuuksia ja käsitellä Jouluun liittyviä myyttejä uudella tavalla. Kammarissa muun muassa selviää kuinka Joulupukki voi säädellä ajankulkua tai jakaa lahjoja erikoisissa olosuhteissa. Tästä syntyi teemarakentamisen pohjaksi vahva mielikuvitusta ruokkiva tarina. Näin tila ei rajoita lavastusta vaan ainoastaan oma mielikuvituksemme.  

Teemme toivomuksen Joulupukille: Toivottavasti me suomalaiset opimme vaatimaan ja arvostamaan laadukkaasti toteutettuja elämystiloja, näin pääsemme nauttimaan aina uusista mielenkiintoisista tarinoista. Toivoo: Fantasiarakenteen väki.

Kirjoittajat: Jere Ruotsalainen, tj ja Juhani Parviainen, lavastaja

Tietoa tulevaisuudesta

Uutta tietoa tulee yritysjohdolle ja meille kaikille ”ovista ja ikkunoista”. Tämä saattaa johtaa ongelmaan: a) tieto on liian monimutkaista tai yksityiskohtaista, jolloin se on vaikeasti hyödynnettävissä tai b) tieto on liian tiiviissä, pelkistetyssä muodossa, jolloin tieto ei poistakaan päätöksenteon epävarmuutta vaan lisää sitä. Totta lienee, ainakin osittain, että tieto voi tuottaa myös tuskaa.

Organisaatio tarvitsee ”oikeatasoista” tietoa sen mukaan, mihin tietoa tarvitaan, ja silloin kun päätöksiä tehdään. Yritys tarvitsee siis strategista ja taktisen tason tietoa. Tärkeää on myös tiedon ajankohtaisuus ja luotettavuus. Tieto vanhenee yhä nopeammin, joten tiedosta on tulossa hyvää vauhtia käyttö-/päivittäistavaraa; tieto hankitaan tai saadaan, käytetään (hyödynnetään) ja hävitetään (huomioiden tietoturvallisuus). Trendeistä ja indikaattoreista lisätietoja: http://www.findikaattori.fi/

Markkinatutkimukset tuotekehityksen tukena

Yleisesti ottaen markkinatutkimustiedolla tulisi olla monta käyttäjää yrityksissä. Eri käyttäjäryhmiä ovat mm. ylin johto, markkinointi ja myynti, henkilöstö, esimiehet ja työntekijät.

Markkinatutkimustiedon hyödyntämisessä ja konkreettisessa käytössä on entistä suurempaan rooliin on noussut erilaiset kokeilut ja testaukset, tuotekehitys, vaihtoehtojen luomiset tai karsimiset.  Tietoa käytetään tuotekehityksen tukemiseen yhä useammin. Yrityksessä halutaan tehdä perusteltuja ja loogisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun, ajankohtaiseen ja relevanttiin tutkimustietoon. Kiinnostavaa faktaa suomalaisten yritysten markkinatutkimusten käytöstä saa tutkimusbarometristä:  http://www.markkinatutkimusliitto.fi/tutkimusbarometri/2011/

Yhdistä yrityksen hiljainen tieto ja uusi tutkimustieto

Yhdistämällä yrityksen sisäinen tieto (vaikkapa ns. hiljainen tieto, taloushallinnon raportit) ja uusi tutkimustieto saadaan varmuutta oikeille päätöksille. Tähän liittyy kokeileva ja kannustava yrityskulttuuri – idealamppu (innovaatio) voi syttyä kenellä tahansa meistä. Uudistumista tuotteissa, palveluissa, prosesseissa, markkinoinnissa tarvitaan yhä enemmän. Mitä, jos  -ajattelua kannattaa ja tulee rohkaista kaikenkokoisissa yrityksissä. Lue lisää luovista menetelmistä edellisessä blogipostauksessa Luovat menetelmät palvelukehityksessä.

Tutkimustiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyykin vahvasti juuri yrityskulttuuri, miten yrityksessä on totuttu hyödyntämään erilaista tutkimustietoa. Erilaista ja eritasoista tietoa tarvitaan, jotta relevanttiin tietoon perustuvia päätöksiä tehdään useilla tasoilla.  ”Yritys, erehdys ja korjausliike” tai ”tehdään niin kuin ennenkin” –metodit päätöksenteossa voi tulla yllättävän kalliiksi.  

kirjoittaja on Haaga-Perhon tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen