Joulun aika saa mielikuvituksen liikkeelle, ainakin lapsilla. Pimeys laskeutuu ja tontun hiippailun ääniä voi kuulla ikkunan takaa. Ja aamulla jäljet ovat ilmestyneet vasta sataneelle lumelle. Mielikuvituksemme on valtava voimavara. Sanotaan että joillakin sitä on, ja jollain ei. Se ei pidä paikkaansa. Kaikilla on mielikuvitus, sitä ei vain ehkä muisteta käyttää. Tämän huomaa jokainen lukiessaan kirjaa ja todetessaan siitä tehdyn elokuvan tylsäksi. Miten voisimme aktivoida tätä voimavaraa?
 |
| kuva: Fantasiarakenne |
Elämyksien tuottamisessa visuaalinen ja näkyvä ympäristö on tunnelman tuottamisen kannalta usein se voimakkain tekijä, vaikka kaikkia aisteja stimuloiva tila on vielä parempi. Mutta ääni tai tuoksu ei yksin riitä, jos lähtökohtana on valkoseinäinen laatikko varustettuna loisteputkilla. Niin kuin kärjistetysti suurin osa monista kauppaan ja matkailuun liittyvistä asiakastiloista vieläkin on. Tehtävämme olisi luoda mieleenpainuvia kokemuksia asiakkaille, mutta visuaalinen laatu on muutakin kuin kiiltävä parketti ja uusin kohokuviollinen tapettikuosi. Museot ja näyttelytilat ovat esimerkki tiloista, joissa on siirrytty hallittuihin valotiloihin ja teeman mukaan toteutettuihin rakenteisiin. Miksi sama idea ei toimisi laajemminkin?
Teemoittamisen ideologia on pitkälti Walt Disneyn luoma käsite ja Disneyland ensimmäinen virallinen teemapuisto. Disneyn esikuvia olivat vuosisadan alun maailmannäyttelyt sekä Coney Islandin huvipuistot, joissa teemoituksia jo käytettiin. Ne eivät kuitenkaan muodostaneet kokonaisuuksia. Walt Disneyn mukaan rakenteilla tuli olla vahva visuaalinen viesti. Teemapuisto on kokonaisuus, jossa tarina yhdistyy teeman kautta kaikkeen rakennettuun ja koettavaan ympäristöön (Gottdiener 1997). Teeman lisäksi visualisoitava ympäristö tarvitsee tarinan, joka kertoo mitä tapahtuu. Ilman tarinaa, ei ole mitään, mitä vastaan suunnitelmaa voi peilata (Klingmann 2007). Skenografia yhdistää nämä tekijät yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin lavastus on parhaimmillaan kuin koettava tunnetila.
Fantasiarakenne Oy:llä on oma metodi tuoda elämyksellisen tilan skenografia nähtäväksi ja koettavaksi. Se yhdistää teatterin skenografian ja elämystalouden uusimmat trendit ymmärrettäviksi osakokonaisuuksiksi, jotka lähtevät liikkeelle paikasta ja tarinasta. Osatekijöitä tarkastellaan visuaalisuuden, tunnelmallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, jotta toteutettava tila näyttää, tuntuu ja toimii elämyksen kannalta oikein. Joulupukin kammari Rovaniemellä on yksi esimerkki tilasta, jossa nämä metodit toimivat käytännössä. Walt Disneyn sanoin:”If we lose a detail, we lose it all”.
Joulupukin kammarin erityispiirteenä oli tuoda Joulun tarinaan uusia ulottuvuuksia ja käsitellä Jouluun liittyviä myyttejä uudella tavalla. Kammarissa muun muassa selviää kuinka Joulupukki voi säädellä ajankulkua tai jakaa lahjoja erikoisissa olosuhteissa. Tästä syntyi teemarakentamisen pohjaksi vahva mielikuvitusta ruokkiva tarina. Näin tila ei rajoita lavastusta vaan ainoastaan oma mielikuvituksemme.
Teemme toivomuksen Joulupukille: Toivottavasti me suomalaiset opimme vaatimaan ja arvostamaan laadukkaasti toteutettuja elämystiloja, näin pääsemme nauttimaan aina uusista mielenkiintoisista tarinoista. Toivoo: Fantasiarakenteen väki.
Kirjoittajat: Jere Ruotsalainen, tj ja Juhani Parviainen, lavastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti