Vihreä autovuokraamo

Autonvuokrausalalla kilpailuetuja on haettava kiivaasti siinä missä muissakin bisneksissä. 

Europcarin ylivoimatekijänä Suomen markkinoilla on alan paras ja laadukkain kalusto tarjoten asiakkaille saman laadukkaan tuotteen kaikkialla Suomessa. Kaluston keski-ikä on noin seitsemän kuukautta, joten asiakkaiden käytössä ovat viimeisimmällä turvallisuusteknologialla varustetut autot.

Europcarin päämaja omine huoltotiloineen Aviapoliksessa



Europcar huolehtii kaikista asiakkaistaan 24 tuntia vuorokaudessa ja takaa matkan jatkumisen kaikissa tilanteissa. Autoja pystytään siirtämään sinne, missä niillä on paljon kysyntää vaikkapa suuren paikallisen tapahtuman aikana.

Miten tehokkaasti, turvallisesti ja laadukkaasti yrityksessänne autoillaan?

Säästömahdollisuudet selville

Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua mahdollisuuksia säästöille. Yrityksen kannattaa omistaa / leasata vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö. Ruuhka-ajan kalustoa kannattaa täydentää vuokrakalustolla. Vuokra-auton käyttö puolustaa paikkaansa etenkin sellaisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa vaihdella paljonkin vuodenajan tai muun sesongin mukaan. Samoin yrityksissä, joissa kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee ja erikokoisille tavara-autoille on tarve, vuokraaminen on usein paras ratkaisu.

Vuokraa auto projektille!

Vuokra-auto soveltuu erittäin hyvin myös projekteihin, joiden lopullinen pituus ei ole selvillä. Tietyn minimiajan käytön jälkeen auton voi palauttaa heti projektin loputtua, eikä yrityksen tarvitse maksaa "seisovan" auton kustannuksia. Vuokra-autokalusto on myös hyvä vaihtoehto yritystoimintaa aloitettaessa tai laajennettaessa. Tällöin ei tarvitse sitoa pääomaa kiinni autokalustoon, mikäli kaluston lopullinen tarve ei ole vielä selvillä.

Vihreät kalustovalinnat, laadukas toiminta

Europcarilla tiedostamme toimintamme ympäristövaikutukset ja huomioimme ne. Toimintaamme ohjaa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Olemme määrittäneet ympäristöpäämäärät, joiden toteuttamiseksi meillä on ympäristöohjelma. Olemme Suomen ainoa autovuokraamo, jolla on ISO:14001 Ympäristösertifikaatti sekä Laatutonnin pohjalta rakennettu ISO:9001 Laatusertifikaatti. Nämä sertifikaatit ovat todiste vastuullisesta tavastamme toimia sekä asiakkaiden että ympäristömme hyväksi.

Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Palvelemme asiakkaitamme yli 30 paikkakunnalla, ja palveluksessamme on 180 autonvuokrauksen ammattilaista. Suomessa Europcarin lisenssioikeuksien haltija on Interrent Oy, joka on toiminut jo vuodesta 1967.

Kirjoittaja on Operations manager Jukka Ekholm

Interrent Europcar on myös Haaga-Perho Partner Edelläkävijä

BRÄNDI EDELLÄ

Olin muiden kollegojeni kanssa tänään innolla kuulemassa tuloksia Haaga-Perhon bränditutkimuksesta. Brändi on mielikuva asiakkaidemme aivoissa siitä, millaisia olemme. Haluamme tietenkin, että mielikuva kehittyy valitsemamme strategian ja tavoittelemamme vision suuntaisesti. Haluamme olla valittujen asiakkaidemme mielessä kirkkaampia, komeampia, kaikkivoipaisempia. Kukapa ei?

Edelläkävijä rakentaa jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan

Brändityö haastaa edelläkävijän. Innovatiivisuus, innostavuus, aktiivisuus, luova hulluus, uusiutumiskyky - tätä kaikkea odotetaan. Kuitenkaan unohtaa ei sovi laatua, luotettavuutta, ja vakuuttavaa mainetta. Vaikka toimintaympäristöjen muutos on hektistä ja jatkuvaa, edelläkävijän tulee jatkuvasti rakentaa omaa tulevaisuuttaan sen sijaan, että puolustaisi menneisyyttään. Brändi ei pärjää ilman jatkuvaa innovatiivisuutta. Uusi tuote  tai palvelun uusi ominaisuus tuo brändille vahvistusta ja yritykselle rahaa vain, kun se tuo asiakkaalle  todellista lisäarvoa

Useimpien yritysten menestys perustuu siihen kuinka hyvin ne pystyvät kommunikoimaan kohderyhmiensä kanssa. Tässä tehtävässä brändillä - sen rakentamisella, kehittämisellä ja johtamisella - on ratkaisevan tärkeä merkitys.

To Market  – Market To – Market With

Asiakkaiden käyttäytymismallit ovat nopeasti pirstaloitumassa, näin ollen markkinoija ei voi enää tehdä yleistyksiä asiakkaistaan. Tuotelähtöisyys (To Market) jäi 1980-luvulle, ja useamman vuosikymmenen meitä kannattanut asiakaslähtöisyys ja  -keskeisyys (Market To) onkin nyt passe`. Nyt pitää olla tarina ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa! Arvo-ja tarinalähtöisyydestä (Market With) kumpuava yrityksen tarinaidentiteetti tulee näkyväksi erilaisilla kerronnan keinoilla, erityisesti visuaalisilla keinoilla. Kaikki yrityksen palvelut suunnitellaan vahvistamaan tarinaidentiteettiä. Tässä palvelumuotoilu on avuksi.

Palvelut ja tuotteet muotoillaan kertomaan tarinaa

Kuluttajamarkkinoilla jogurttia voidaan myydä useampaankin eri vaivaan: tietyn jogurtin syönti palauttaa sinut lapsuutesi kesiin ja olet taas onnellinen ja vapaa huolista – valitsemalla toisen jogurtin vatsasi pienenee silmissä ja ruoansulatusvaivat ovat historiaa. Miten sinä arvotit viimeksi valintasi jogurttihyllyn edessä - ostitko jogurttia, vilpitöntä onnea  vai vähemmän turvotusta?

Arvo-ja tarinalähtöisyys ei sinällään ole aivan tuore asia. Aikoinaan jo vuosia sitten Nokia valitsi arvolähtöisyyden tuotantolähtöisyyden sijaan. Se ei tyytynyt vain valmistamaan matkapuhelimia vaan lähti tunnebisnekseen, auttamaan ihmisiä pitämään yhteyttä toisiinsa - "Connecting people".

Matkailussa arvomuutos on hyvin nähtävissä nykyajan hiihtokeskuksissa. Palvelutarjonnan monipuolistaminen on tullut jäädäkseen. Perinteisistä hiihtokeskuksista on tulossa ajanviettokeskuksia, akkulataamoja, joissa laskettelu on vain yksi huvittelun muoto talviaikaan ja joissa viihdytään myös kesällä.

Apostolit ja yhteisöt markkinoijina

Market With- strategiassa yritys rakentaa tavoitteellisesti verkostoja ja yhteisöjä jotka vahvistavat haluttua brändiviestiä, asiakkaat toimivat apostoleina. Hyvin useat meistä jo liikehtivät jonkin yrityksen puolesta  -  mieti vaikka hetki mitä yrityksiä ja yhteisöjä sinä olet tykännyt Facebookissa, ja keiden toimijoiden viestejä jaat statuksessasi?

Edellläkävijyyttä edistääksemme tarvitsemme siis tuoteinnovoinnin sijaan arvoinnovointia. Aloita vaikka kertaamalla Sinisen Meren strategia tällä videolla 3 minuutissa!

Anne Lukkarila, kehitysjohtaja Haaga-Perhossa

Kehitä keskustelulla!

Alkuvuosi on monessa organisaatiossa kehityskeskustelujen aikaa. Niin meilläkin.  Jokaisen 20 keskustelun jälkeen olen pohtinut aina kahta asiaa; tuntuuko keskustelun jälkeen hyvältä ja mitä sen avulla sitten saatiin kehitettyä?

Välittömän fiiliksen toki näkee naamasta – ei aina tosin – mutta voisihan sitä mitatakin. Tutkimuspäällikkömme kehitti tuossa talvella fiilismittarin FeelRes ja sitä aion kokeilla seuraavalla kierroksella.

Mutta ne pitkän aikavälin tulokset? Miten monessa organisaatiossa on oikeasti mietitty, mihin kehityskeskusteluilla pyritään ja mitä niillä tulee saavuttaa? 21 hengen organisaatiossa prosessiin kuluu kuitenkin yhteensä lähes kuukausi mies- ja naistyöaikaa. Keskustellaanko, koska niin tehdään hyvissä organisaatioissa vai koska on kiva saada edes kerran vuodessa jutella ihan rauhassa? Ja olisiko tuo jälkimmäinen ihan riittävä syy?

Olen joskus aikataulujen paineessa pyöritellyt ajatusta siirtymistä ryhmäkehityskeskusteluihin. Tiimiorganisaatiossa se olisi varsin luonteva tapa käydä läpi menneet ja tulevat, sopia mittareista ja tekemisistä. Mutta olen mustasukkainen. En halua luopua noista kahdenkeskisistä hetkistä omien ihmisteni kanssa. Niinpä päätinkin että keväisten henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi käyn syksyllä keskustelut tiimien kanssa. Se osuu luontevasti seuraavan vuoden suunnittelun lomaan ja silloin voimme vielä yhdessä miettiä kunkin tiimin näkökulmaa yhteisiin tavoitteisiin.

Jokaisesta käymästäni keskustelusta on virinnyt uusia ideoita, olen saanut uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita omaan toimintaani. Osa konkreettisia, jotka on jo pantu toimeksi ja osa henkimaailman juttuja, jotka vaativat näitä leppoisia sunnuntai-aamuja työstyäkseen eteenpäin.

Tulosten saavuttamiseksi on aina sovittava tavoitteet ja tehtävä toimintasuunnitelma, pelkkä keskustelu ei riitä. Ja tulosten saavuttamiseksi on kummankin osapuolen tosissaan sitouduttava tavoitteisiin ja tekemiseen.

Niinpä ennen seuraavaa keskustelukierrosta suosittelen vilkaisua osoitteeseen http://kehityskeskustelu.wikispaces.com/home. Myös Pekka Järvisen ”Menestyvän työyhteisön pelisäännöt” on oivaa luettavaa kun hakee keinoja ja uskon vahvistusta.

Kirjoittaja on Tiina Lähteenoja-Niemelä, Haaga-Perhon johtaja

Fantasian voima

Joulun aika saa mielikuvituksen liikkeelle, ainakin lapsilla. Pimeys laskeutuu ja tontun hiippailun ääniä voi kuulla ikkunan takaa. Ja aamulla jäljet ovat ilmestyneet vasta sataneelle lumelle. Mielikuvituksemme on valtava voimavara. Sanotaan että joillakin sitä on, ja jollain ei. Se ei pidä paikkaansa. Kaikilla on mielikuvitus, sitä ei vain ehkä muisteta käyttää. Tämän huomaa jokainen lukiessaan kirjaa ja todetessaan siitä tehdyn elokuvan tylsäksi. Miten voisimme aktivoida tätä voimavaraa?



kuva: Fantasiarakenne

Elämyksien tuottamisessa visuaalinen ja näkyvä ympäristö on tunnelman tuottamisen kannalta usein se voimakkain tekijä, vaikka kaikkia aisteja stimuloiva tila on vielä parempi. Mutta ääni tai tuoksu ei yksin riitä, jos lähtökohtana on valkoseinäinen laatikko varustettuna loisteputkilla. Niin kuin kärjistetysti suurin osa monista kauppaan ja matkailuun liittyvistä asiakastiloista vieläkin on. Tehtävämme olisi luoda mieleenpainuvia kokemuksia asiakkaille, mutta visuaalinen laatu on muutakin kuin kiiltävä parketti ja uusin kohokuviollinen tapettikuosi. Museot ja näyttelytilat ovat esimerkki tiloista, joissa on siirrytty hallittuihin valotiloihin ja teeman mukaan toteutettuihin rakenteisiin. Miksi sama idea ei toimisi laajemminkin?

Teemoittamisen ideologia on pitkälti Walt Disneyn luoma käsite ja Disneyland ensimmäinen virallinen teemapuisto. Disneyn esikuvia olivat vuosisadan alun maailmannäyttelyt sekä Coney Islandin huvipuistot, joissa teemoituksia jo käytettiin. Ne eivät kuitenkaan muodostaneet kokonaisuuksia. Walt Disneyn mukaan rakenteilla tuli olla vahva visuaalinen viesti. Teemapuisto on kokonaisuus, jossa tarina yhdistyy teeman kautta kaikkeen rakennettuun ja koettavaan ympäristöön (Gottdiener 1997). Teeman lisäksi visualisoitava ympäristö tarvitsee tarinan, joka kertoo mitä tapahtuu. Ilman tarinaa, ei ole mitään, mitä vastaan suunnitelmaa voi peilata (Klingmann 2007). Skenografia yhdistää nämä tekijät yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin lavastus on parhaimmillaan kuin koettava tunnetila.

Fantasiarakenne Oy:llä on oma metodi tuoda elämyksellisen tilan skenografia nähtäväksi ja koettavaksi. Se yhdistää teatterin skenografian ja elämystalouden uusimmat trendit ymmärrettäviksi osakokonaisuuksiksi, jotka lähtevät liikkeelle paikasta ja tarinasta. Osatekijöitä tarkastellaan visuaalisuuden, tunnelmallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, jotta toteutettava tila näyttää, tuntuu ja toimii elämyksen kannalta oikein. Joulupukin kammari Rovaniemellä on yksi esimerkki tilasta, jossa nämä metodit toimivat käytännössä. Walt Disneyn sanoin:”If we lose a detail, we lose it all”.

Joulupukin kammarin erityispiirteenä oli tuoda Joulun tarinaan uusia ulottuvuuksia ja käsitellä Jouluun liittyviä myyttejä uudella tavalla. Kammarissa muun muassa selviää kuinka Joulupukki voi säädellä ajankulkua tai jakaa lahjoja erikoisissa olosuhteissa. Tästä syntyi teemarakentamisen pohjaksi vahva mielikuvitusta ruokkiva tarina. Näin tila ei rajoita lavastusta vaan ainoastaan oma mielikuvituksemme.  

Teemme toivomuksen Joulupukille: Toivottavasti me suomalaiset opimme vaatimaan ja arvostamaan laadukkaasti toteutettuja elämystiloja, näin pääsemme nauttimaan aina uusista mielenkiintoisista tarinoista. Toivoo: Fantasiarakenteen väki.

Kirjoittajat: Jere Ruotsalainen, tj ja Juhani Parviainen, lavastaja

Tietoa tulevaisuudesta

Uutta tietoa tulee yritysjohdolle ja meille kaikille ”ovista ja ikkunoista”. Tämä saattaa johtaa ongelmaan: a) tieto on liian monimutkaista tai yksityiskohtaista, jolloin se on vaikeasti hyödynnettävissä tai b) tieto on liian tiiviissä, pelkistetyssä muodossa, jolloin tieto ei poistakaan päätöksenteon epävarmuutta vaan lisää sitä. Totta lienee, ainakin osittain, että tieto voi tuottaa myös tuskaa.

Organisaatio tarvitsee ”oikeatasoista” tietoa sen mukaan, mihin tietoa tarvitaan, ja silloin kun päätöksiä tehdään. Yritys tarvitsee siis strategista ja taktisen tason tietoa. Tärkeää on myös tiedon ajankohtaisuus ja luotettavuus. Tieto vanhenee yhä nopeammin, joten tiedosta on tulossa hyvää vauhtia käyttö-/päivittäistavaraa; tieto hankitaan tai saadaan, käytetään (hyödynnetään) ja hävitetään (huomioiden tietoturvallisuus). Trendeistä ja indikaattoreista lisätietoja: http://www.findikaattori.fi/

Markkinatutkimukset tuotekehityksen tukena

Yleisesti ottaen markkinatutkimustiedolla tulisi olla monta käyttäjää yrityksissä. Eri käyttäjäryhmiä ovat mm. ylin johto, markkinointi ja myynti, henkilöstö, esimiehet ja työntekijät.

Markkinatutkimustiedon hyödyntämisessä ja konkreettisessa käytössä on entistä suurempaan rooliin on noussut erilaiset kokeilut ja testaukset, tuotekehitys, vaihtoehtojen luomiset tai karsimiset.  Tietoa käytetään tuotekehityksen tukemiseen yhä useammin. Yrityksessä halutaan tehdä perusteltuja ja loogisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun, ajankohtaiseen ja relevanttiin tutkimustietoon. Kiinnostavaa faktaa suomalaisten yritysten markkinatutkimusten käytöstä saa tutkimusbarometristä:  http://www.markkinatutkimusliitto.fi/tutkimusbarometri/2011/

Yhdistä yrityksen hiljainen tieto ja uusi tutkimustieto

Yhdistämällä yrityksen sisäinen tieto (vaikkapa ns. hiljainen tieto, taloushallinnon raportit) ja uusi tutkimustieto saadaan varmuutta oikeille päätöksille. Tähän liittyy kokeileva ja kannustava yrityskulttuuri – idealamppu (innovaatio) voi syttyä kenellä tahansa meistä. Uudistumista tuotteissa, palveluissa, prosesseissa, markkinoinnissa tarvitaan yhä enemmän. Mitä, jos  -ajattelua kannattaa ja tulee rohkaista kaikenkokoisissa yrityksissä. Lue lisää luovista menetelmistä edellisessä blogipostauksessa Luovat menetelmät palvelukehityksessä.

Tutkimustiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyykin vahvasti juuri yrityskulttuuri, miten yrityksessä on totuttu hyödyntämään erilaista tutkimustietoa. Erilaista ja eritasoista tietoa tarvitaan, jotta relevanttiin tietoon perustuvia päätöksiä tehdään useilla tasoilla.  ”Yritys, erehdys ja korjausliike” tai ”tehdään niin kuin ennenkin” –metodit päätöksenteossa voi tulla yllättävän kalliiksi.  

kirjoittaja on Haaga-Perhon tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen

Luovat menetelmät palvelukehityksessä

Kuinka monesti sitä istuukaan kahvipöydässä miettien, että tälle asialle pitäisi tehdä jotakin. Toimeen ryhtymisen sijaan asia jää hautumaan ja odottelemaan parempaa aikaa. Miten palvelujen kehittämistä voisi toteuttaa suunnitelmallisesti?

Kuinka suuria muutoksia kehittämisellä haetaan?

Innovointi, uudentaminen, kertoo jo oleellisen. Innovoinnin määrittelyn uranuurtajan Joseph Schumpeterin mukaan kyseessä on nimenomaan uusi tuote, menetelmä, markkina tai toteutustapa. Tosiasia on, että yli 90 % innovoinnista tarkoittaa parannuksia tai muutoksia olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun (Grupp ja Maital, 2001). Suurin osa innovaatioista on käytettävyyden parantamista, asiakkaan polun etappien tarkistamista ja helpottamista, tai uuden ominaisuuden lisäämistä olemassa olevaan tuotteeseen.

Mistä liikkeelle?

Yleensä luovuus, ja ideointi, lähtee liikkeelle silloin kun annamme itsellemme mahdollisuuden rentoutua. Tarvitsemme virikkeitä ja poikkeamista rutiineista. Välillä idea iskee lenkkipolulla. Joskus asiat tuntuvat loksahdelleen ajatuksissa paikoilleen kuin itsestään yön yli nukkumisen jälkeen. Satunnaisten ideahetkien sijaan, palvelujen kehittämistä voi tukea suunnitellusti käyttämällä luovia menetelmiä.     



Kuva – Flickr / Rob Enslin



Mitä luovat menetelmät ovat?

Luovissa menetelmissä ei ole kyse hienoista ja vaikeista menetelmistä, vaan luontevista ja ohjatuista palaveritavoista. Luovien menetelmien etuna on se, että ne keskusteluttavat osallistujia tuomaan esille ja käyttämään omaa kokemustaan, arkiluovuutta. Samalla haetaan ratkaisuja ja päästään eroon perinteisistä palvelun kehittämisratkaisuista.  Luovia menetelmiä on runsaasti, ja käytännössä kyse on luontevimman valinnasta ja ottamisesta käyttöön omassa tiimissä, palaverissa tai yhteistyöryhmässä.

Inno -työpaja

Haaga-Perho tarjoaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Inno -työpajaa. Työpaja koostuu kahdesta puolen päivän sessiosta: Idea- ja Valinta-päivä. Ensimmäisen päivän aikana luovilla menetelmillä haetaan runsaasti kehittämisideoita niitä hulluimpiakaan rajaamatta ja karsimatta. Sata ideaa päivässä!

Kuva – Flickr / Rob Enslin

Valinta-päivässä mietitään ideoiden toteuttamiskelpoisuutta, yhdistämistä ja ideoiden jatkokehittämistä. Ideat arvioidaan. Näistä edelleen kehitetyistä ja vertailluista ideoista valitaan toteutukseen sopivin tai sopivimmat.

Herätä luovuutesi ja haasta organisaatiosi kehittämään palveluja!

kirjoittaja on Anu Poukka, Koulutuspäällikkö  Haaga-Perhosta

Ole Pro - unelmoi isosti!

Olin viime viikolla eräässä seminaarissa ja sain herätyksen. Valaistumisen aiheutti Aalto-yliopiston tutkija Jussi Ekqvist, joka puhui otsikolla Isot unelmat – pienet kokeilut ja jakoi meille kuulijoille reseptejä strategisten innovaatioiden tekoon. Ekqvist on mukana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmässä. (Myös www.facebook.com/mind.licence)

Onko paras idea paras?

Kun lähdetään tekemään uutta tuotetta, tuotetaan mahdollisimman paljon ideoita, valitaan niistä paras ja tehdään sille toteuttamis- ja kaupallistamis-suunnitelma. Eikö niin? Ideointi on hauskaa, valintakin vielä menettelee, mutta tuotteistaminen, hintalapun liimaaminen ja tuotteen myyminen on jo sitten kovaa työtä ja vie aikaa. Joskus niin paljon aikaa, että joku toinen ehtii ensin tai aika jättää ideasta. Mutta pääasia on se, että idea oli mahtava ja tuotteistaminen tehty huolella! Sääli ettei kukaan sitten tuotettamme ostanut…

Kokeile heti!

Mitä jos käännetään päälaelleen koko tapa toimia? Ei etsitäkään parasta ideaa vaan toteutetaan heti ensimmäinen, jonka voi toteuttaa. Ekqvistin mukaan pienet nopeat kokeilut ovat niitä parhaita, koska ne tuottavat yllättäviä jatkumoja ja sitä kautta tuloksia, joita ei osattu edes suunnitella. Hän myös väittää, että yleensä parhaat tulokset saadaan huonoimmista ideoista!

Tärkeintä on siis aktiivisuus ja nopeus. Asiaa auttaa myös sopiva annos hulluutta ja itsetunto, joka ei epäonnistumisista liikaa kärsi.

Unelmoi asiakkaan kanssa

Unelmat ovat luovuuden ruokaa ja asiakkaan kanssa unelmointi on sitä erityisesti. Tuotekehitystyötä on jo opittu tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, mutta uskallammeko unelmoida yhdessä? Vai onko tuotekehitys vain laatikko organisaatiokaaviossa jossa unelmille ei ole paikkaa? Yhteiset unelmat kirjoittavat yhteisen tulevaisuuden, molemminpuolinen sitoutuminen vahvistaa tuotekehitysprosessin onnistumista ja ennustaa suhteelle pitkää ikää.

Sinisille merille

Ja viimeinen Ekqvistin kultajyvänen: pelataan vain sellaista peliä, jossa meidän ominaisuutemme ovat vahvuuksia. Sama ideahan on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiassa.

Kun siis seuraavan kerran lähdemme etsimään strategisia innovaatioita, lähdetäänkin Siniselle merelle, kauas kilpailun verisistä karikoista ja valitaan ne reitit, joille aluksemme ominaisuudet sopivat.

Tiina Lähteenoja-Niemelä

johtaja

Haaga-Perho