Onko hankkeesi PRO?

Hankkeet ja projektit ovat pahimmillaan kirosanja, mutta parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vieviä työkaluja. Miten tehdä oikeita valintoja hankkeen teemoiksi kun halutaan olla edellävijöitä? Riittääkö luontainen "pro-asenne" ja intuitio, vai olisiko sittenkin niin että tähänkin löytyy systematiikkaa.


Strategian, megatrendien  ja hankkeen yhteys

Kukaan ammattilainen ei halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi. Valtaosa tekee hankkeita, joiden teemat ovat pinnalla. Edelläkävijät sen sijaan katsovat 5-10 vuotta eteenpäin ja valitsevat tuotekehityksen ja hankkeiden teemat strategiat huomioiden. Huomioiko sinun hankkeesi EU tason 2020 strategian linjaukset? Onko suunnittelupöydällä oleva hankkeesi älykäs, kestävä ja osallistava?

Voit myös hakea tietoa tulevaisuuden teemoista ja peilata megatrendejä hankesisältöösi - palveleeko hankkeesi lopputulos tulevaisuuden haasteita? 


Yhdistele ajan trendit  ja asiakastarpeet

Uudet konseptit lähtevät asiakkaan tarpeesta ja palvelee muuttuvaa toimintaympäristöä. Parhaimmillaan voi yhdistellä monta ajan tarvetta yhteen pakettiin kuten SyöHyvin palvelu on tehnyt.Tässä uudessa konseptissa yhdistyvät ekologisuus, luonnonmukaisuus, helppous ja terveellisyys.

Eikä sitten käy niin kuin keskinkertaisissa projekteissa tuppaa joillakin käymään,kuten alla olevan kuvasarjan asiakkaan polussa. Ensimmäinen kuva on se, miten asiakas tarpeensa selitti, muut kuvat miten yrityksen eri osastot asian ymmärsivät tahi hoitivat ja viimeisessä kuvassa, mitä asiakas todella halusi......




Ja mikä se asiakkaan tarve olikaan.......




Yhdessä enemmän, nopeammin, paremmin....

Hankeyhteistyö, niche-osaaminen, kumppanoituminen, koalitiot - yhteistyön merkitys on tänä päivänä suuri. Jos me osaamme jotain tosi hyvin ja te jotain muuta vielä paremmin niin miksi emme löisi hynttyitä yhteen sen sijaan että puuhaamme kukin tahollamme? Yksin tekeminen on sitä paitsi uuvuttavaa ja joskus TOSI  turhauttavaa kuten asian voi myös huumorin keinoin ilmaista.

OlePro-blogi jää kesälomille ja palaa uusin oivalluksin taas elokuussa.

Aktiivista ja aurinkoista kesää kaikille lukijoillemme!


Anne Lukkarila
kehitysjohtaja / Haaga-Perho
pääbloggari





Palveluinnovaatioita lapsille

Olemme yrittäjä-kollegani kanssa pohtineet viime aikoina kovasti maailman menoa. Aivan erityisesti siitä näkökulmasta, olemmeko itse huomanneet riittävästi maailman muuttuneen ja ymmärrämmekö muutosta. On käynyt myös mielessä, onko edes niin tärkeätä ymmärtää muutosta – kun se kuitenkin taas kohta muuttuu.

Oma maailmamme muuttui toden teolla ensimmäisen kerran 2000-luvun aluissa. Silloin nimittäin ryhdyimme yrittäjiksi - ja siihen asti piirtämämme veikeät lapsia puhuttelevat hahmot saivat ensimmäisen kerran mitattavan arvon.

Tuo arvo mitattiin joka kuukausi työstä maksetun palkan muodossa. Palkan maksoivat asiakkaat, jotka tarvitsivat hahmoja puhutellakseen lapsiasiakkaitaan. Tosin tuohon aikaan yrityksissä ei ollut ”lapsi-segmenttiä”, hyvä kuitenkin, jos perheet jollakin tavoin tuli huomioitua markkinointiviestinnässä. Yleisesti oli vallalla käsitys, että lapsille on laitonta mainostaa. Pallomeri taisi olla suurin palveluinnovaatio. Sisäleikkipuistoista ei kukaan osannut vielä edes unelmoida.

Samaan aikaan kuitenkin toisaalla herra nimeltä Alan Bryman julkaisi kirjan nimeltä ”The Disneyization of Society”. Tämä tapahtui luonnollisesti USA:ssa. Edelläkävijyyttämme tuohon aikaan kuvasti se, että olimme löytäneet Amazonista kirjan nimeltä ”Marketing for Children”. Se oli vuodelta 1999 ja tohtori James U. McNealin kirjoittamana. Tämä kirja taitaa edelleenkin sisältää ne kaikki lapsiin kohdistuvan markkinointiviestinnän perusteet, jotka vielä tänäänkin toimivat suunnittelun pohjana.

Vettyneistä elämyksistä palveluosaamiseen

Aika aikaansa kutakin, vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä maailma jatkoi muuttumistaan, (lapsi)perheistä tuli merkittävä kohderyhmä yrityksille, lapsiin kohdistuvat markkinointikonseptit kehittyivät ja – niin, jatkoimme hahmojen piirtelyä. Tosin nykyisin puhumme palvelukonsepteista – hahmot toki itsessään ovat edelleen konseptien sieluina.

Näitä ”konsepteja” tuli lopulta tuotettu vuosien aikana niin merkittävissä määrin, että yritykset kiinnostuivat ottamaan ne mukaan asiakastyytyväisyysmittauksiinsa. Ensimmäiset vuodet antoivat vihreätä väriä, mutta sitten kävi kuten yleensä käy markkinoiden ensitoimijan eduille: erilaisista ”hahmo-konsepteista” tuli perheille standardeja ja palvelukokemuksien elämyksellisyys alkoi vettyä. Jokaisella oli pallomeri, useimmilla myös jonkinlainen oma hahmo. Mutta mitä oli tapahtunut palveluprosessille (joku voisi kutsua tätä palveluasenteeksi!), ei juuri mitään, ja se alkoi näkymään asiakastyytyväisyysmittauksissa. Punaisella.

Massaräätälöintiä ja Disneysaatiota

Oli aika avata kirja nimeltä ”Disneysaatio” ja pohtia se neljää perustetta palvelukonseptin kehityksestä: Temasointia (themes), hybridikulutusta (hybrid consumption), kaupallistamista (merchandising) ja esittävää työtä (performative labour). Oli aika alkaa pohtia palveluiden massaräätälöintiä Disneysaation oppien pohjalta.

Tältä pohjalta myös itse palasimme, tässä muuttuvassa maailmassa, yli vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen: On aika perustaa taas uusi yritys. Mutta tällä kertaa se keskittyy palveluosaamisen kouluttamiseen ja siihen, miten lapsiperheitä voidaan palvella paremmin tällä kuluvalla muutoksen vuosikymmenellä. Punainen on taas saatava vihreäksi!

Teemu Koho

Co-founder, toimitusjohtaja Kids Factory –ryhmä

”Kuinka palvella lapsiperheitä oikein?” –projektin projektijohtaja. Tekesin vapaa-ajan palvelut –ohjelman rahoittamana.