SISÄLTÖMARKKINOINNILLA ETUMATKAA

Sisältömarkkinointi on asiantuntijamarkkinointia, jonka avulla tuotetaan lisäarvoa, hyötyä ja iloa olemassa oleville ja potentiaalisille asiakkaille. Kaupallisissa sisällöissä ei kerrota yrityksestä eikä yrityksen tuotteista vaan sen tarkoitus on vaikuttaa lukijoihin sisältöjen kautta muuttamalla kuluttajien ostokäyttäytymistä, kasvattamalla asiakasuskollisuutta, brändäämällä yrityksen asiantuntijuutta ja tehdä näillä keinoin lisää kauppaa.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä sisältömarkkinoinnissa onkin, että missä asiassa tai asioissa yrityksen on oltava asiakkaidensa tärkein ja hyödyllisin tiedon tuottaja, sillä sisältömarkkinoinnin teho perustuu ensisijaisesti asiakkaiden sitouttamiseen.

”Tarjoamalla viihdykettä ja tietoa sisältö­markkinointi palkitsee lukijan: tämä pääsee kätevästi nauttimaan sekä toimituksellisesta sisällöstä että julkaisijan palveluita koskevasta päivitetystä tiedosta”

 (Lähde: Julia Hutchison, APA (Association of Publishing Agencies).

Kaupallisia sisältöjä havittelevan yrityksen on tärkeää ymmärtää, että menestys ei tule yksittäisten kampanjoiden kautta vaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tekemällä. Selvennettäköön vielä, että kaupalliset sisällöt ovat muun muassa printtiin ja sähköisiin kanaviin tuotettavia ilmoitusliitteitä, mainoksia, tapahtumakonsepteja ja kampanjoita. Mainioita esimerkkejä kaupallisesta sisällöntuotannosta ovat Tikkurilan 150-vuotislaulu tai  Alko palvelee Facebook-sivut.

Puolet sisältömarkkinoinnin kuluttajista sanoo kaupallisilla sisällöillä olleen positiivinen vaikutus ostopäätökseen ja yli 60 prosenttia kertoo sen lisänneen positiivista mielikuvaa brändistä. Kuluttaja on kuningas sisältömarkkinoinnissakin, sillä vain parhaat, hyödyllisimmät ja viihdyttävimmät sisällöt kiinnostavat ja niitä jaetaan mm. sosiaalisessa mediassa. Kuluttaja siis päättää millaisia viestejä hän vastaanottaa ja kilpailun voittaa se yritys, jolla on parhaat ja kiinnostavimmat kaupalliset sisällöt.

Sisällöntuotannon vuosi 2013

On selvää, että sisältöjen merkitys korostuu kun sisältöä on koko ajan enemmän. Markkinoijalle tärkein silmällä pidettävä asia on sisältömarkkinointi kaikissa muodoissaan ja kaikissa sosiaalisen median palveluissa. Tänä vuonna kaupallinen sisällöntuotanto tunkeutuu toden teolla myös suomalaisten markkinoijien ja median maailmaan.

Sanoma Magazines Finland haki helmikuun lopulla kauneuden ja ruoan alan ammattilaisia kasvamaan sisältömarkkinoinnin osaajiksi, siis tuottamaan kaupallista sisältöä lehtitalon eri medioihin. Vuoden pituinen koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Valion, Lancômen ja kahden mediatoimiston kanssa.

Omaa edelläkävijyyttä edistämään

Olen yksi viidestä onnekkaasta, joka valittiin ruoka-alan sisällöntuotannon koulutusohjelmaan. Koulutuksen aikana pääsen perehtymään media- ja ruoka-alan huippuosaajien johdolla kirjoittamiseen, visuaalisuuteen, digitaalisiin kanaviin, konsepteihin, myyntiin, markkinointiin ja tutkimukseen.

Vuoden kuluttua olen siis rautainen sisällöntuotannon ammattilainen ja osaan suunnitella ja luoda monimediallisia kaupallisia ratkaisuja ja sisältöjä yritysten tarpeisiin.

Toivotan sinulle ihastuttavaa kevättä sekä onnellista ja levollista kesää!

kirjoittaja on Minna Huuhtanen, Haaga-Perhon markkinointipäällikkö, joka lähti vuodeksi edistämään omaa edelläkävijyyttään Sanoma Magazinelle 

Asiakas palvelujen kehittämisen ytimessä

Välillä ajatusten liikkeelle saamiseen tarvitaan kuuntelua, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Muutama viikko sitten osallistuin Laurean järjestämään Service Innovation and Design -seminaariin. Päivän puheenaiheena oli Design (f)or Value in Service Business? Miten tuon nyt sitten kääntäisi – ’Palveluliiketoiminnan muotoilu vai arvo?’ vai ’Tuoko palvelumuotoilu lisäarvoa liiketoiminnalle?’

Puheiden ja työpajojen ytimessä oli asiakas. Yhteistyö asiakkaiden kanssa. Yhteinen kehittäminen. Co-creation. Takana olivat puheet asiakastyytyväisyyskyselyistä, asiakkaan palautteen kuuntelemisesta ja palveluiden kehittämisestä asiakkaille testattavaksi.

Asiakkaan kuuntelun sijaan, koko seminaaripäivän ajan asiakas pysyi kiinteästi mukana esimerkeissä ja tekemisessä. Yhtenä osallistujana. Palveluiden käyttäjänä. Palveluiden ostajana. Palveluiden kehittämisessä kiinteästi mukana olevana. Oman panoksensa tuojana. Selkeästi ja jatkuvasti palvelujen innovoinnin ja kehittämisen tasa-arvoisena osapuolena.

CoCo Tool Kit

Toimintatapoja yhteiseen innovointiin ja kehittämiseen on runsaasti. Seminaarin aikana esittelyssä ja testattavana oli Laurean kehittämä CoCo Tool Kit. Selkeällä ohjauksella työkalun avulla saatiin monipuolisia keskusteluja aikaiseksi ja nopeatahtisesti palvelutilanteen lähtötilanteen kuvaukset keskusteluun. Todellisessa palvelun kehityksessä  vasta tämän jälkeen alkaa keskustelu ja uuden kehittäminen.

Kuva: CoCo Tool Kit käytössä, kuva: Anu Poukka

Amazon

Todellisen esimerkin asiakkaan kanssa tehdystä palvelun kehittämisestä löysin seminaarin jälkeen.  Tuo esimerkki pysäytti. Asiakkaan avoin kuuntelu ja mukanaolo palvelujen kehityksessä voi muuttaa yrityksen koko liiketoiminnan suunnan.  Näin kävi Amazonille.  Esimerkki löytyy Henry Chesbrough:n kirjasta Open Services Innovation.

Tarina lyhyesti: Amazon aloitti netissä toimivana kirjakauppana. Laajensi tuotevalikoimaansa omasta kiinnostuksesta ja asiakkaiden pyynnöstä, mutta toimi edelleen nettikauppana. Kunnes pienyritykset kysyivät, voisiko Amazon toimia heille välittäjänä – Amazonilla kun oli toimiva nettikauppa ja ostajakunta. Ja mikäs siinä, välitystoiminta avattiin, ja Amazonin toiminta muuttui kaupan lisäksi tuotteiden jakelukanavaksi. Kunnes omaa nettikauppaa miettivä yrittäjä kysyi, voisiko Amazon auttaa häntä nettikaupan perustamisessa kertomalla kokemuksistaan. Pelkän konsultoinnin lisäksi Amazon näki mahdollisuuden, investoi ja avasi alustan, jolle yrittäjä sai perustettua oman nettikaupan Amazonin tietämyksen ja kokemuksen tukemana – uuden palvelun ja liiketoiminnan avulla.  Amazonin liiketoiminnan ydin on ja pysyy, mutta palveluliiketoiminta on kehittynyt asiakkaiden kanssa yhdessä suuntiin, joista perustamisvaiheessa ei osattu ajatellakaan.

Ja minä kun kuluttajana oletin, että Amazon on nettikauppa!  Suurimman vaikutuksen teki se, että ideat kehittämiseen ovat tulleet asiakkailta, ja yhteistyössä heidän kanssaan vaikutus on ollut koko yrityksen palveluliiketoimintaa muokkaava. Mikä voimavara asiakkaissa piileekään!

Anu Poukka 

kirjoittaja on koulutuspäällikkö ja yksi  Innotyöpaja-asiantuntijoista Haaga-Perhossa. Innotyöpaja on Haaga-Perhon suosittu palvelumuotoilukonsepti

Maabrändin ihmeellinen maailma

Uganda, Afganistan, Malesia, Saksa, Brasilia, Karibia. Jokaisesta niistä meillä on jonkinlainen, ohut mielikuva. Ellemme jostain syystä ole niiden tuntijoita, tietomme on miltei arvaus. Kuumahan siellä on, soditaan, samba soi. Onko Karibia edes maa? Niagara ei ole maa, mutta missä hiidessä se on.

Tuo liki arvailu on sitä maamielikuvaa. Suomellakin se on. Ohut, mutta myönteinen. Suurin osa maailmasta ei tiedä meistä juuri mitään, mutta ajattelee, että eiköhän ne kaverit siellä hoitele hommia ihan suhteellisen OK.

Mielikuvaa voidaan yrittää vahvistaa ja kehittää. Tehdä siitä ikään kuin brändi. Sellainen, että kun jossain pulpahtaa esille tai puheeksi Suomi, niin väki virkistyy, ilahtuu. Jos kaupassa on suomalainen tuote, siihen luotetaan ja se ostetaan. Vaikka vieressä olisi muun maalainen, kukaties halvempikin kilpailija.

Jos lentokoneessa joku saa sairauskohtauksen, kuulutetaan, onko koneessa lääkäriä. Jos kansainvälinen kokous menee ihan lekkeripeliksi, olisi hienoa, että kuulutettaisiin, onko paikalla yhtään suomalaista, pistämään asiat kuntoon.

Maabrändi ohjaa valintoja. Maailmassa tehdään joka päivä valtava määrä valintoja. Minne investoidaan, mikä maa saa seuraavat jättimäiset urheilukilpailut, minne matkustetaan lomalle. Jos maabrändi on huono, ei pääse edes lyhytlistalle.

Maamielikuvan rakentaminen tietoisesti kehitetyksi maabrändiksi on pitkä prosessi, eikä se koskaan onnistu täydellisesti, ihan jo siksi, ettei kukaan omista maabrändiä eikä kehittämistä voida ohjata tiukan kurinalaisesti. Mutta jotain voidaan aina tehdä. Jo yksikin tärkeä asia, joka saadaan liikahtamaan maailman silmissä eteenpäin, voi tehdä ihmeitä.

Suomi jatkaa brändityötään, ja tärkeäksi nostoksi on nousemassa mm puhtaus. Veden, ilman ym puhtaus, mutta myös vaikkapa hallinnon puhtaus korruptiosta. Suomalaiseen pessimismiin kuuluu tietysti heti sanoa, että kattia kanssa. Katso Suomenlahtea, katso minkä tahansa kaupungin toria sunnuntaina aamulla nakkikioskin liepeillä.

Vähät niistä! Jos iso kuva tukee puhtautta, poikkeamat ovat kuin räsymaton mustia raitoja, joiden johdosta kirkkaat värit vain näyttävät entistä kirkkaammilta.

Kirjoittaja on MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen

Haaga-Perho Partners- edelläkävijät kokoontuivat helmikuussa Vuokattiin käsittelemään maabrändiä matkailuaspektista. Partnerit toimivat  näin valtakunnallisesti referenssiryhmänä Suomen maabrändiä edistäville tahoille. Suomen maabrändityö jatkuu ja jalkautuu maailmalla. Lue tästä miten TeamFinland vie Suomea maailmalle ja lataa vapaasti omaan käyttöösi Suomen matkailumaakuvan esitysmateriaali. 

Tarinallistamalla palvelun tarina näkyy, kuuluu, tuoksuu, maistuu ja tuntuu

Puhutaan palvelumuotoilusta (service design) ja elämyssuunnittelusta (experiencedesign). Tarinallistajana ajattelen, että lisäksi on olemassa myös palveluiden tarinallistaminen eli tarinalähtöinen palvelumuotoilu (story design). Tarinallistaminen ja elämyssuunnittelu kuuluvat palvelumuotoilun sateenvarjon alle; tarinallistaminen on yksi elämyssuunnittelun menetelmä. Kun haluamme luoda elämyksellisiä palveluita, kannattaa hyödyntää tarinallistamista.

Tarinaidentiteetistä tarinapolulle

Tarinallistamisen kivijalkana ja punaisena lankana on yrityksen oma tarinaidentiteetti. Tarinaidentiteettiin määritellään tarinalähtöisen suunnittelun speksit: tarinallinen ydinviesti, syntytarina, hahmot, teemat ja lähtökohdat sille, miten tarina näkyy asiakkaan palvelukokemuksessa.  Tämän jälkeen voidaan suunnitella palveluita, joihin rakentuu asiakkaan tarinapolku – tarina, joka etenee dramaturgisen rakenteen mukaisesti.

Tarina ei ole vain tekstiä tai suullista tarinankerrontaa, vaan palvelut muotoillaan kertomaan tarinaa hyödyntämällä draamallisen tarinankerronnan (teatteri, elokuva ja televisio) käytänteitä. Draama on toimintaa, samalla tavoin myös asiakkaamme kokevat palvelun toiminnan kautta. Tarinallistamisessa voidaan hyödyntää kaikkia aisteja, tarinaa kerrotaan ja tunnelmaa luodaan vaikkapa värejä, valokuvia tai tarinaan soveltuvaa äänimaailmaa hyödyntämällä.

Tarinallista matkailuelämyksesi!

Matkailuelämyspalveluiden kokonaisvaltaisella tarinallistamisella voidaan luoda koskettavia, merkityksellisiä ja erottuvia elämyspalveluita. Parhaimmillaan rakennamme tarinan ehyeksi juoneksi, joka kuljettaa asiakasta tilanteesta toiseen niin, että hän itse kokee olevansa päähenkilö, aktiivinen toimija.

Matkailuyrityksen  palveluympäristö on ikään kuin teatterin näyttämö, jossa asiakkaiden tarinaelämykset toteutuvat.

Matkailuyritysten täytyy rohkaistua erottumaan ja tuotteistamaan palvelut kokonaisuudeksi – tarinan avulla. Jokaisen matkailuyrityksen sisimmässä on hehkuva timantti, joka täytyy tuoda esiin ja rakentaa palvelut sen ympärille. Ei tavoitella pikavoittoja tai matkita naapuria, vaan vahvistetaan sitä, mikä on aitoa, ainutlaatuista ja erilaista juuri oman yrityksen toiminnassa.

Matkailuelämyksissä paikallisuus, kulttuuriperintö ja historia ovat luonnollinen osa asiakkaan kokemusta. Tarinallistamalla tuo kokemus saadaan jalkautettua palveluun tehokkaalla ja tuottavalla tavalla.

Kirjoittaja on Anne Kalliomäki, yrittäjä ja tarinallistaja  - Tarinakone Oy on myös Haaga-Perho Partners edelläkävijyysverkoston jäsen

Tarunomainen matkailun tulevaisuus

Sana tulevaisuus herättää mielikuvituksen valloilleen. Ajatukset lähtevät kiertämään mitä erilaisimpia galaksiratoja. Tulevaisuuden matkailu on kiehtonut ihmisiä jo vuosisatoja. Sinnikkäiden yrittäjien ansiosta nautimme arkielämässä lentomatkustamisesta ja kohta jopa avaruusmatkailusta.

Tulevaisuuden maailma tarjoaa silmiin tarunomaisia näkymiä. Useat lähtevät etsimään omaa henkilökohtaista tulevaisuutta oikopäätä ennustajan luo tai aukaisevat iltapäivänlehden horoskooppisivun.

Pitkäaikaista toiminnallista tulevaisuutta ajattelevat saapuvat matkailun kehittäjien tapahtumaan. Kehittäjät verkostoituvat ja lähtevät yhdessä muovaamaan uudistettuja toimintoja matkailualalle. Verkostossa on helpompi toteuttaa konkreettisia tekoja. Yrittäjien omat roolit saavat myös selvät sävelet vastuujaossa ja päämäärissä. Suunnitelmallisuus ja laadun ylläpitäminen ovat välttämättömiä asioita kehitystyössä. Sen vuoksi kannattaa verkostoitua alan toimijoihin ja ottaa asiantuntijat mukaan toimintojen kehittämiseen. Myös me olemme mukana alan ennakointiverkoston toiminnassa.

Haaga-Perho on lähtenyt raottamaan erilaista ajattelua uudistetuilla palveluilla kuten  PalveluLuotain ®  ja Inno-työpaja sekä konseptien ja palvelutarjooman uudistamistyökalu Renewal Research ®

Tässä sitä ollaan, apuna. Käytännöllisesti katsottuna melkein jo paikalla.  Tartu luuriin tai hiireen ja kysy lisää. Tavataan Matka 2013-messuilla perjantaina 18.1.2012 Belizia Stagella klo 14:00 Laatutonni-diplomien jakotilaisuudessa.

Katja Winogradow

kirjoittaja on Haaga-projektipäällikkö ja näyttötutkintomestari (NTM) Haaga-Perhosta

Joulupukki se on varsinainen edelläkävijä

Tieteen Kuvalehden mukaan Moni on yrittänyt laskea joulupukin nopeutta. Tulokset ovat vaihdelleet, mutta tässä on yksi tunnetuimmista arvioista:
Maailmassa on noin 378 miljoonaa joulua viettävää kristittyä lasta. Jos perheessä on keskimäärin 3,5 lasta ja heidän joukossaan vähintään yksi kiltti lapsi, joulupukin pitää siis ehtiä käydä 108 miljoonassa kodissa.
Joulupukin matkaa jouduttaa hieman Maan pyörimisliike, jonka ansiosta hänellä on käytettävissään 31 tuntia normaalin 24 tunnin pituisen vuorokauden sijasta. Silti hänen pitää vierailla joka sekunnin kuluessa noin tuhannessa kodissa. Jos laskelmassa oletetaan, että kodit ovat jakautuneet maapallolle tasaisesti, joulupukin pitää suoriutua 120,8 miljoonan kilometrin matkasta – ja vieläpä ilman kahvitaukoja. 

No pöh! Tiedemiehet eivät selvästikään kuulleet Joulun Taiasta ja joulun Suurista Salaisuuksista! Ja se ratas jolla hidastetaan maan pyörimisliikettä pukkiparan jeesaamiseksi, sekinhän löytyy Rovaniemen Napapiiriltä, käykää vaikka katsomassa!

Elämme Joulua 2012 ja suomalainen kaikkien aikojen edelläkävijä on suositumpi kuin koskaan, aito oikea karvanuttumme on noteerattu viimeaikoina sekä Japanissa että USAssa mediajätti CNN:n tasolla.

Voimme siis olla ylpeitä ja onnellisia omasta kansallisaarteestamme! Näillä sanoilla ja tällä jouluisella trailerilla haluan toivottaa kaikille OlePron lukijoille levollista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Palaamme taas uusin tarinoin tammikuussa

PS: jouluiseen tunnelmaan pääset myös lukemalla jouluisen boggaukseni siitä, miten maailman lasten vahvin tarina menestyy matkailutuotteena

Jouluiloa kaikille! Toivottaa  Anne

Apua mihin tämä maailma on menossa??

Joskus edelläkävijyys ja loppumaton kiivastahtinen pioneerityö hirvittää. Trendit, innovaatiot, ennakointi, kokeilut, uudistukset,  inspiraatiot ja intuitiot….Eikö tämä vauhti ikinä lopu?

Jos olisin älypuhelinfirman tuotekehitysjohtaja niin kylmä hiki kohoaisi otsalle -  kohtahan kun ei edes tarvitse enää mitään kännyköitä  taskuista kaivella kun sonnustaudutaan Google-laseihin!  

Olen osallistunut syksyn mittaan useisiin tulevaisuussessioihin ja seminaareihin ja käynyt kuulemassa itseäni paljon viisaampia kauasnäkijöitä ja välillä tuntuu ettei se kasari aika niin kauheata ollutkaan….muoti oli karmeaa muttei sitä kukaan silloin tajunnut!

Kasarimuotia....

Jenkkamankka soitti poppia ja lankapuhelimella soitettiin käyttämällä etusormea ja pyörittämällä numeroita. Jos silloin olisi sanottu että odotas kun olet aikuinen niin sinua neuvotaan  että pakkasella kannattaa ottaa nenä avuksi jotta saat puhelimesi kosketusnäytön reagoimaan niin miltähän moinen neuvo olisi kuulostanut?

 Puolen vuosisadan päästä.......

Eräässä tulevaisuusseminaarissa epäilimme ryhmässämme että 50 vuoden päästä elämme nomadi-yhteiskunnassa, eli ihmiskunta vaeltaa paikasta paikkaan ja asettuu aina joksikin aikaa elämään alueelle x. Palvelut varataan ennakkoon paikanpäältä StayBookersista joka olisi siis paikallisresurssipalvelu  E-bookers tyyliin. Siitä vaan verkkokauppaan kouluajat lapsille, 70 neliötä  kalustettua majoitustilaa , ehkä pieni kasvihuone ja osuus kuntosaliklubista. Maksu voitaisiin hoitaa vaikka palveluja vaihtamalla. Sitten kun alkaa mesta kyllästyttää niin vähäiset kimpsut reppuun ja eikun seuraavaan yhteisö-destinaatioon jota tarpeeksi moni olisi siellä StayBookersissa peukuttanut.

Samaisessa sessiossa epäilimme myös että nyt kovaa porua aiheuttavat 3D tulostimet ovat arkipäivää. Jopa niin, että niitä yhdistellään ajoneuvoihin ja tuotantokoneisiin kuten nyt vaikka puimureihin. Puimurithan seisovat tyhjänpanttina koko vuoden satokautta lukuun ottamatta. Nehän voisivat tehostaa toimintaansa joutoaikoinaan eli tulostaa joulun sesonkimarkkinoille vaikkapa 3D himmeleitä kuivuneista oljista! Miettikää mikä buustaus matkamuistobisnekselle….

Kaikki irti hitaudesta

Kaiken tämän jälkeen kuuntelin onnellisena viime viikolla  Aalto yliopiston yli-innovaatioaktivista, joka kertoi kuinka yksinkertaiset ideat ovat ehkä näinä kovan vauhdin aikana niitä parhaita – kuten nyt vaikka se Elä Hättäile – kassa

Ja on niitä maailmalla ravintoloitakin, joissa saa alennusta kun jättää kännykkänsä ja muut tekniset härpäkkeet eteiseen kun tulee syömään.

Tuli siinä vain mieleen että kauanko menee, että vastatrendi tälle kaikelle jatkuvalle kiivaalle muutokselle alkaa todella nostaa päätään? Silloin me Suomessa olemme valmiita! Tervetuloa hiljaiseen, pimeään kaamokseen, jossa askel ja ajatus hidastuu, ja koko kansa hiljenee joulunodotukseen – ehkä me täällä pohjolassa olemmekin slow-lifen edelläkävijöitä.

Olemmekohan osanneet ottaa siitä kaiken irti?

kirjoittajana Anne Lukkarila, Haaga-Perho